Billig Strøm | Forbrukslån Sammenligning | Muskelspenninger | Benkeplater | Sykkelforsikring | Alarmer | Beste Bensinkort | Beste Telefonabonnement 2019
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: 140 lasta KIrkkopuistikko 6:ssa

Näe syvemmälle Vaasaan: 140 lasta KIrkkopuistikko 6:ssa

Tässä talossa osoitteessa Kirkkopuistikko 6 asui v. 1957 peräti 140 lasta. Jutun kertoi vanha vaasalainen, joka itse muutti perheineen taloon juuri kyseisenä valmistusvuonna. Mikä mahtaa olla lapsiluvultaan suurin talo Vaasan keskustassa tänään?

Lapsia oli paljon
Vielä kuusikymmenluvun puolivälin tietämissä Vaasan keskustassa asui paljon lapsiperheitä, Jotkut tietyt talot sekä alueet olivat tunnettuja isoista lapsuluvuistaan. Tällaisia olivat mm. Puolustusvoimien asuintalot Raastuvankadulla. Lisäksi asuinalueista mm. Omakotialue tunnettiin suuresta lapsimäärästään.

Nyt jälkeenpäin ajatellen suuri joukko lapsia samassa talossa on täytynyt olla suuri henkinen rikkaus, vaikka varmasti joskus salamoi ja paukkui sekä vanhempien että lasten ja varsinkin lasten vanhempien välillä. Kavereiden suuri määrä lisäsi kuitenkin turvallisuuden tunnetta ja auttoi vanhempana muodostamaan turvaverkoston, jota ei enää välttämättä ole.

Lisäksi syntyi alueidentiteetti, jopa taloindentiteetti. Oli tärkeätä tietää mistä oli kotoisin. Mutta sitten kaikki muuttui. Lapset kasvoivat ja muuttivat pois lapsuudenkodeistaan. Vanhukset myivät isot asuntonsa ja muuttivat kaupungin laidalle ja tilalle muuttaneet nuoret parit eivät välttämättä hankkineet ensimmäisiksi lapsia kun muutakin hankittavaa oli.

Prekkaaminen ja puttaaminen
Viisi- ja kuusikymmenluvun muistavat osaavat kertoa huimia tarinoita lasten leikeistä, kaupunginosien välisistä ”sodista” ja seikkailuretkistä autiotaloihin ja tuntemattomiin kellareihin. Kaikki nämä tarinat pitäisi saada talteen. Samoin kuin lasten leikit.

1950-luvulla poikien suurimpia huveja oli heti maan paljastuttua lumen alta prekkkaaminen ja puttaaminen. Prekkaamista varten tarvittiin kiviseinä, jonka edessä oli sulaa maata. Markan kolikko iskettiin seinään ja seuraavaa joka oli vuorossa yritti iskeä oman kolikkonsa mahdollisimman lähelle ensimmäisen kolikkoa. Jos vaaksalla ylti ensimmäisen kolikkoon, sai sen omakseen.

Puttaaminen
Puttaaminen taas oli sitä, että maahan piirrettiin ympyrä, jonka keskelle laitettiin tikku. Sitten vain heittämään kolikkoa mahdollisimman lähelle tikkua. Ensin tietysti sovittiin kuinka monta heittovuoroa heitetään. Se joka osui lähimmäksi tikkua sai kerätä kaikki tikun ympärillä olleet kolikot taskuunsa.

Rinttaaminen ja pallopelit
ttöjen huvia oli rinttaaminen. Maahan piirrettiin ristikuvio neliöistä joka sitten rintattiin eli hypittiin lävitse monimutkaisten sääntöjen mukaan. Apuna käytettiin mm. kiveä. Muita tyttöjen leikkejä olivat mm. twist eli jalkojen ympärille venytetty kumilanka ja sen kanssa leikkiminen sekä erilaiset naruleikit. Yhdessä talon tai alueen lapset pelasivat neljäämaalia, kukkulan kuningasta ja monia muita leikkejä.

Reekaaminen ja plomaus
Varsinkin näin keväällä poikien hupia oli reekaaminen. Reekaaminen tarkoitti sitä, että misä vain oli isoja vesialtaita, sinne rakennettiin lautta, jolla sitten reekattiin eli seilattiin.. Lautalta putoamista kutsuttiin plomaukseksi. Myöhemmin keväällä sen jälkeen kun miehet olivat ryhtyneet kunnostamaan veneitä, syntyi kupariputken pätkiä, joista saattoi valmistaa tussarin.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Ojaharju raitistui kuolemanhädässä

Iso mies ei aina ole herkkä, mutta Jomppa on. Hän on rehevä kuin renessanssiruhtinas. Jompan elämä on ollut värikästä aaltoliikettä; hän on maistanut nautintoja ja kärsinyt krapulaa. Ehkä hän on nähnyt enemmän kuin me muut, tavalliset elämän tallaajat.

Vastaa