Related Articles
Vaasan kaupungin hyvinvointitaso laskee tulevina vuosina. Kuinka kauan ja kuinka paljon, riippuu Vaasan kaupungin korjaustoimista, maailmanlaajuisista rahoituskuvioista, vientiteollisuutemme kehityksestä sekä sen halusta maksaa veroja tehottomaan julkiseen toimintaan.
Säästäminen ja leikkaaminen johtavat vain palvelujen heikkenemiseen, työttömyyteen, työtaakan ja ahdistuksen kasvamiseen tehottomuuden ja taloudellisen kurittomuuden vain jatkuessa entiseen malliin. Kestävän kehityksen tieto ja kokemus löytyvät omasta kaupungistamme, energiaklusterimme eksperteistä ja tuotantotalouden opetuksesta ja tutkimuksesta.
Yksityiseen ja varsinkin kannattavaan vientiliiketoimintaan verrattuna julkisella sektorilla ei ole tehokkaaseen toimintaan ja taloudelliseen kuriin pakottavia ohjaustekijöitä. Verotulot riippuvat viime kädessä julkisen sektorin luomista kilpailuedellytyksistä vientiteollisuudelle.
Ruotsin entinen valtionvarainministeri Anders Borg antoi analyysin Suomen taloudesta, jossa hän tähdensi että maamme huonontuneen talouden syynä on heikentynyt kilpailukyky. Julkinen budjettitalous ja vientiyritysten toiminnan strateginen ohjaus ovat suurelta osin toistensa vastakohtia. Julkisen sektorin toiminnasta puuttuvat sekä kilpailukyky että kannattavuusajattelu, ja näin myös kaikki kehitystyökalut joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellinen kuri varmistetaan.
Hyvinvointimme edellytys on positiivinen vaihtotase, että viemme enemmän kuin tuomme. Sen tähden vientiteollisuutemme tarvitsee julkiselta sektorilta kilpailukykyä tukevia edellytyksiä ja tehokasta verovarojen käyttöä.
Tässä kehitysohjelma, jolla vaasalaisille voitaisiin taata hyvä hyvinvoinnin taso:
1. Tuotantotaloudellinen tilintarkastus (sovellettuna) on tehtävä Vaasan kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Sen avulla voidaan löytää suurella tarkkuudella kehitettäviä alueita, jotka tavanomaisessa tilintarkastuksessa jäävät huomaamatta.
2. Mentoriryhmä seudun kannattavien vientiyritysten liiketoiminnan asiantuntijoista (osaksi eläkeläisistä) sekä muista alan asiantuntijoista.
3. Strategisen kehitystoiminnan käynnistäminen yllä olevan pohjalta. Kehitys perustuu tehokkaampiin menetelmiin eikä näin ollen lisää stressiä tai ahdistusta.
4. Toimintojen vertaaminen siihen mitä vastaavia hankkeita maailmassa on toteutettu, ja niiden tulosten selvittäminen.
5. Gradutöiden kautta tehdään tarvittavia selvityksiä ja haetaan simulointimallia.
6. Pikakoulutus julkiseen sektoriin sovelletuista tuotantotalouden perusteista julkisen sektorin talousasioista vastaaville poliitikoille, toimihenkilöille, päättäjille ja myös äänestäjille demokratian kehittämiseksi.
7. Tehokkaampi yhteistyö vientiteollisuuden ja koulutuksen sekä tutkimuksen alalla. Tehokkaampi ohjaus vientiteollisuudesta.
8. Luonnontieteiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen. Vain näistä syntyy uutta vientitoimintaa.
9. Kehitysohjelman käynnistämien EU:n julkisten hankintojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja kaupungin omien julkisten hankintojen tehostamiseksi.
Björn Schauman
Vaasa
