Vaassan Puuvillatehdas oli paitsi Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, myös vaasalaiskirjailija Venny Kontturin työpaikka vuosien ajan. Vaasan puuvillatehtaan perusti 1857 kauppaneuvos August Alexander Levón. Yhtiön kehruutehdas valmistui 1859 ja kutomo 1868. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää.
Tehtaan varjossa Palosaarella
tehtaan pilli määräsi päivän kulun
Vaasan kaupunginteatterin Ruukinkuja näytelmässä (ensi-ilta 05.11.2010) on vaikuttava kohtaus kuvitteelliselta Vaasan Puuvillatehtaalta noin vuonna 1927. Häly ja kova työpaine ja hiostuksen tunne välittyy rampin ylitse kunnes armelian tehtaan pilli keskeyttää työn – aloittaakseen sen pian uudelleen.
Tehtaan pilli soi niin töiden aloittamisen ja lopettamisen kuin ruokatunnin alkamisen ja päättymisen merkiksi. Puuvillan pilli rytmitti palosaarelaisen elämän vuosikymmenien ajan.
Vaassan Puuvillatehdas oli paitsi Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, myös vaasalaiskirjailija Venny Kontturin työpaikka vuosien ajan. Venny jakoi puuvillan salit parhaimmilaan yli 1500 palosaarelaisen, vaasalaisen ja maakunan, useimmiten naintyöntekijän, kanssa.
Käynti Vaasan Puuvillatehtaassa
Vaasan Puuvillatehdas julkaisi vuonna 1936, ilmeisesti jälleenmyyjille tarkoitetun vihkosen ”Käynti Vaasan puuvillatehtaassa”. Julkaisun sisällön muodostavat tuotantomäärät ja tuotantotavan kuvailu.
Tuotannon monnipuolisuus ällistyttää mutta vihkon tekstin kautta on mahdollista lukea rivien välistä myös kiireestä ja työpaineesta sekä siitä, miten tarkkaan kaikki oli ohjelmoitu. Työntekijä oli vain koneiston osa.
Lue kuvaus jatkolinkistä. Kuvauksessa käydään lävitse tehtaan tuotantoprosessi.
Tehtaan koulu, työväenyhdistys ja viraapelit
Vaasan Puuvillatehdas vaikutti monin tavoin varsinkin palosaarelaisen elämään. Tehdas antoi työtä ja toimeentuloa erityisesti naisille ja tytöille mutta vaikutti myös lasten mahdollisuuksiin päästä osalliseksi sivistyksestä.
Kesällä 1905 aloitettiin Palosaarella nykyisellä peruskoulun tontilla uuden koulun rakennustyöt. Koulu valmistui seuraavana vuonna. Koulusta varattiin yksi luokkahuone tehtaankoululle. Vuonna 1889 oli tullut asetus, joka määräsi että kuntien pitää järjestää opetusta vähintään 12 tuntia viikossa nuorille, jotka ovat työssä tehtaissa tahi jossakin ammatissa.
Vaasan käsityöläisyhdistys oli kuitenkin sitä mieltä, ettei kukaan pitäisi työssä tällaisia lapsia mutta 86 lasta ilmoittautui suuren puuvillatehtaan työläisistä koulun opppilaaksi. Näin sai alkunsa Palosaaren tehtaalaiskoulu. (Historiaa Palosaaren koulusta 100 vuoden ajalta 1896-1996, kaupunginkirjasto/wasaensis)
Mutta kouluakin suurempi merkitys oli Vaasan työväenyhdistyksellä. Yhdistyksen merkityksestä kertoo E.K. Louhikko kirjassaan ”Teimme vallankumousta”. ss. 80-82.
”Mutta vielä suurempi oli muutos Vaasan Puuvillatehtaan yli tuhatlukuisen naistyöläisjoukon keskuudessa. Näistä tytöistä, joilla ei ollut mitään muuta ajankulua kuin käydä kaupungissa tanssi-iltamissa ja samoilla katuja edestakaisin nuorten miesten kanssa, onnistui meidän 1913 loppuun mennessä vetää piiriimme useita satoja — uskaltaisinpa sanoa, että melkein puolet koko tuon suuren tehtaan valtavasta työläisarmeijasta oli tavalla tai toisella liittynyt työväenyhdistyksemme vaheille ryhmittyvään järjestötoimintaan. Lue: ”
Tehdas vaikutti niin työ kuin vapaa-aikaan. Varsin merkittäväksi muodostui Puuvillan korjaamo, jonka työntekijät saivat luvalla valmistaa vapaa-aikanaan oman veneenmoottorin. Nämä viraapeleiksi-kutsutut moottorit puksuttivat vaasalaisilassa mootoriveneissä vielä 1950-luvulla.
Kysymys ei ollut vain mootttorista, vaan myös aikakoneesta, jonka avulla saattoi unohtaa raskaan tehdasorjuuden Merenkurkun saaristossa ja selillä.
Orpo neekeripoika ja Vaasan puuvilla
Koko Vaasan Puuvillatehtaan ajalta on kovin vähän kirjallista muistitietoa ja fiktiota. Yksi pieni erikoisuus kuitenkin löytyy. Kysymyksessä lienee ensimmäinen suomalainen tuotesijoittelu eli piilomainonta kirjallisuudessa.
Gummaerus julkaisi vuonna 1930 Helga Nuorpuun kirjoittaman lastenkirjan Pelle Pam seikkailemassa. Kirjassa käydään nopealla visiitillä useissa suomalaisissa tehdaslaitoksissa, myös Vaasan Puuvillatehtaassa.
Neekeripoika Tom
Vaikka et sinä olekaan nähnyt ainoatakaan neekeripienokaista, niin on moni neekerilapsi kuitenkin lähettänyt sinulle terveisensä. Vieläpä tehnyt työtäkin sinun tähtesi ja sinun hyväksesi".
Onnellinen neekeripoika Tom asui orpona neekerikylässä Amerikassa, ja kuuli kerrottavan Suomen lapsista ja lumesta. Niinpä hän ja muut lapset poimivat puuvillapellolla oikein ahkerasti puuvillahapsuja, että Suomen lapset saisivat jotain lämmintä ylleen. Ja lopulta Vaasan Puuvillatehdas tekee onnellisen neekerilapsen puuvillasta kangasta. ”
Lienee selvää että Helga Nuorpuu kuittasi tuotesijoittelustaan vähintään hamekankaan tai sitten palkkion lunasti Gummerus. Lue tarkemmin Pelle Pamista Kari Rydmanin nettisivulta.
Vaasan Puuvillatehdas
Vaasan puuvillatehtaan perusti 1857 kauppaneuvos August Alexander Levón joka oli perustamassa myös toista merkittävää vaasalaista teollisuusyritystä Vaasan Höyrymylly Oy:tä. Yhtiön kehruutehdas valmistui 1859 ja kutomo 1868. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää. 1930-luvun alussa Vaasan Puuvillan osuus koko Suomen puuvillatuotannosta oli 12,5 prosenttia.
Tapio Parkkari
Lue lisää Vennystä ja Palosaaresta:
Postikortteja Vaasan Puuvillasta
Jos lainaat tältä sivulta, niin muista mainita lähde.
Lue ”Käynti Vaasan Puuvillatehtaassa” täältä:
Read more
Halloween Blues potkaistaan käyntiin huippuvierailulla. Fabulous Thunderbirdsin laulaja-harpisti Kim Wilson saapuu oman dreamteamin kanssa Vaasaan. Kim Wilson`s Blues All-Stars esiintyy Skafferiet@Ritzissä torstaina 4.11. klo 19.00. 
Kostiainen Ehrströmin kirjasta