Aimo Nyberg – Autot vastaan pyöräilijät

Otsikkoni on provosoiva. Ei oikeasti ole tarpeen luoda vastakkainasettelua eri tavalla kaupungissa liikkuvien välille.

Kaupunkisuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa virkamiehet tekevät tottakai töitä sen eteen, että mahdollisimman moni voisi olla tyytyväinen. Hyvät ratkaisut ovat usein sellaisia, ettei niitä edes huomata. Itsestään syntyneitä ne eivät silti koskaan ole.

Liikennesuunnittelijoiden on osattava ottaa huomioon sekä jalankulkijat, pyöräilijät, mopot ym. että autoilijat, – niin yksityisautot, yritysten ja erilaisten palveluiden vaatima kuljetusliikenne, kuin myös raskaampi, sataman ja teollisuuslaitosten kaupungin läpi ajava rekkaliikenne.

Kehitys kehittyy, sanotaan. Aika ajoin on syytä nostaa esille nykytilanne, ja miettiä missä mennään.

Jalankulkijat ovat Vaasassa jo vuosia, kenties aina, valittaneet autoilijoiden välinpitämättömyyttä, jopa ylimielisyydestä kuulee esimerkkejä. Vahvemman oikeudella mennään, eli autoilijat ajavat täällä usein sen verran reippaasti, ettei jalankulkija uskaltaudu suojatielle, ainakaan kaksikaistaisilla bulevardeilla. Pelätään, että vaikka ensimmäinen auto pysähtyisikin, niin viereiseltä kaistalta tulee sitten joku joka ei pysähdy. Tilanne on mielestäni ihan viime aikoina kuitenkin parantunut.
Autoilijoiden asenteessa on menty lievästi eteenpäin!

Pyöräily on sitten ihan oma lukunsa tämän päivän Vaasassa. Pyörätieverkostoa on rakennettu jo pitkään. Aika hyvälle mallille se saatiin jo kaupunginjohtaja Seppo Sanaksenahon aikana. Varsinainen ydinkeskusta on edelleen ongelmallinen, suuria puutteita on myös siinä, mihin pyöränsä voi jättää esim. kaupoissa asioinnin ajaksi. Telineitä, ohjeistusta, jopa kieltoja saisi mielestäni olla enemmän.

Pyörällä pääsee keskustaan melko hyvin kaikkialta kantakaupunkia ympäröiviltä asuinalueilta. Paineet cityssä ovat viime aikoina kasvaneet, koska opiskelijoita on paljon, samoin on enenevässä määrin pyörillä töissä käyviä. Myös kaupoissa asioivia, tai vain vapaa-aikaansa kaupungilla viettäviä kaikenikäisiä kaupunkilaisia on silmin nähden paljon. Pyöräily Vaasassa on entistä suositumpaa, tästä ei kai voi olla kuin iloinen.

Pyöräily on edullista ja ympäristöystävällistä. Vaasan kokoisessa kaupungissa se on usein miten myös nopein tapa siirtyä paikasta toiseen. Pyöräilyn olosuhteita, ja sitä mukaa myös pyöräilykulttuuria, kuten parempaa sääntöjen noudattamista, tulisi Vaasassa pystyä edistämään. Jotain voivat ilman muuta pyöräilijät tehdä oma-aloitteisestikin, mutta on selvää, että Vaasassa tarvitaan myös uusia ratkaisuja ajoreiteiksi, ja – itseasiassa myös pyörien parkkeeraamiseen. Nykytilanne on suorastaan ”villi”.

Autoilijat eivät ole kovaa ääntä pitäneet. Meillä Vaasassa on hieno ruutukaava, selkeä kaupunkikuva, ja liikenneratkaisut ovat toimineet. Tottakai joskus valitetaankin, ettei vihreäaalto toimi, tai liikennevaloja on tehty jopa turhaan, ihan vääriin paikkoihin. Nopeusrajoituksia, hidasteita jne. kritisoidaan, – ja näin osoitetaan, että ajatellaan asiaa vain omasta, eli autoilijan näkökulmasta.

Autoilua aivan ydinkeskustassakin on haluttu myös puolustaa. Kävelykeskustan laajentaminen on jäänyt maltilliseksi, autoilla pääsee hienosti parkkiin Kauppatorin alle, aivan Vaasan sydämessä. Ratkaisu on ollut hyvä erityisesti liike-elämälle, ja se on taannut Vaasan cityn pysymisen elinvoimaisena, sykkivänä kaupungin sydämenä. Jatko on monesta kiinni, – on kuitenkin ilmeistä, että Toriparkin laajentaminen on pian ajankohtaista. Autoille tarvitaan taas lisätilaa, onneksi maanalle, ja ihmisille lisää viihtyisää ja turvallista tilaa katutasolla, maanpinnalla. Tämä on mielestäni ihan toimiva visio.

Jos ja kun autoilu ei tule Vaasassakaan vähentymään ihan lähivuosina (voin toki olla väärässäkin) on myös muita uusia pysäköintitiloja, sekä maksullisia että alueella asuville edullisia, pystyttävä toteuttamaan kaikkien suurisuuntaisten rakennusprojektien yhteydessä. Teatterikorttelissa tämä on jo toteutunutkin.

Keitä liikennesäännöt koskevat? Liikennesäännöt ovat voimassa, ja niiden valvonta tuntuu pelaavan, -ainakin autoilijoiden osalta. Ylinopeudesta ja väärin parkkeeraamisesta autoilijoita sakotetaan, jos nyt ei joka kerta, niin kuitenkin niin usein, että lainkunnioitus on korkealla.

Pyörälläkään ei saisi ajaa humalassa, eikä missä vaan. Ilman kypärää, ja jalkakäytävällä ajellaan silti surutta. Pyöräilijöiden valvontaan ei poliiseilla juurikaan riitä resursseja. Pelkoa sakoista ei taida olla. Korkeintaan huomautetaan tehdyistä rikkeistä. Tämä madaltaa halua noudattaa sääntöjä. Välinpitämättömyys myös johtaa epätietoisuuteen siitä, miten tulisi toimia, mitä liikennesäännöt edellyttävät kaupungissa pyörän kanssa liikkuvilta.

Vain vihreällä valolla kadun ylittävä jalankulkija pysyy hengissä. Ainakin tilastollisesti paremmin kuin punaisia päin, tai ajoradan yli loikkiva kulkija. Jalankulkijoista on harvoin harmia toisilleen, eikä juuri muillekaan. Vaikka liikenteen sääntöjä ei tarvitse edes tietää, on toisten liikkujien havainnointi ja huomioon ottaminen aina kaikille eduksi.

Aimo Nyberg

Vaasa ennen ja nyt

blogi

31.07. 2015