Öjbergetin luonto-oppaana tunnettu Henrik ”Henkka” Eriksson tutkii Metshalliatuksen pystyttämää infitaulua Öjenin luonatopolun alkupäässä.
Jälkiä Öjenin metsässä
Lähdemme Henkan kanssa kiertämään Öjenin luontopolkua kiistatta yhtenä tämän kesän kauneimmista päivistä 7. elokuuta aamulla puoli yhdeksältä. On harvinaisen tyyntä. Vain tarkkaan kuunnellen voi kuulla lehtien havinan puiden latvoissa. Myös linnut ovat vaienneet. Hyttysistäkään ei ole kiusaa.
Öjenin luontopolku kiemusrtelee niin kuin polkujen tapana on. Välillä polku vie pitkospuille, välillä sukeltaa auringon täplittämään metsään, välillä niin synkkään metsään että aurinko ei juuri maahan kumota. Tämä vaihtelevuus onkin yksi Öjenin erikoisuuksista. Luontotyypit vaihtelevat lehtotyypistä kalliomännikköö.
Aarniometsän tuntua antavat lisäksi tuulen kaatamat sekä itsekseen kaatuneet ja paikoilleen lahoavat puut. Vanhimmat pystyssä olevat puut ovat yli 200 vuotiaita. Aluetta ei ole hakattu vuosikymmeniin.
Monenlaisia jälkiä
Polun varrella voi nähtdä myös korkeita muuharaisen pesia, hirvimiesten pystyttämä hirvitorni ja sitten aivan
yllättäen kosteassa mustassa murassa maastopyörän tai mopedin renkaan ja hirven sorkan painaumat rinnakkain.
Kaikki partiomerkit suorittaneena ja Ernest Thompson Setonin ”Kaksi partiiopoikaa” ja ”Rolf salolla” useaan kertaan lukeneena päättelen että jäljet ovat syntyneet edellisen illan aikana. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Pyörän kumin jäljet keskellä metsää hämmästyttävät. Vaatii melkoista taitoa ja kokemusta ajaa luontopolku lävise pyörällä tai mopolla kun kaksijalkaisellekin se tuottaa paikkapaikoin erittäin suuria tasapaino-ongelmia.
Kovin heikkojalkaisen ja -kuntoisen ei kannata Öjenin luontopolulle lähteä. Ei ainakaan reppu selässä kuumana kesäpäivänä.
Polku on erittäin hyvin merkitty ja eksymisen vaaraa ei ole kun vain pysyttelee leveimmällä linjalla. Metsähallituksen pystyttämät opastustaulut kertovat Öjenin luonnosta, lääkekasveista ja kansanuskomuksista. Ne kannattaa tutkia lähemmin. Öjen kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Vain promille
Taukopaikalla pakollisen kahvimukin ääressä pähkäilemme Henkan kanssa, että minkälaisen elämyksen Öjenin luontopolku antaisi Berliinissä koko elämänsä eläneelle Guntherille.
-Puhumattakaan Vaasan keskustassa kokoikänsä elänelle Matille, heittää Henkka.
Toteamus hätkähdyttää, mutta osuu ilmeisen oikeaan. Ehkä vain promille vaaslaisista on Öjenin luontopolun kiertänyt ja ehkä 10 % tietää sen olemmassa olosta. Kuitenkin luontopolku on yksi Vaasan rikkauksista.