Olen 34-vuotias kansanedustaja Vaasasta. Kesällä meille syntyi mieheni Pasin kanssa vauva, Klaara-tyttö.
Sisareni Janina on arkkitehti, naimisissa ja asuu Vähäkyrössä. Rasmus-poika on parivuotias. Vanhempaa sisarusparvea ovat Tina ja Jaana. Kotikaupunkini on Vaasa, jonne vanhempani ovat tulleet pohjoisesta, äitini Raija Kemijärveltä ja isäni Voten suku lapinnoidista periytyen monen mutkan kautta.
Eduskuntaa ennen työskentelin pääministeri Lipposen erityisavustajana, eduskuntasihteerinä. Sitä ennen työskentelin Eurooppalainen Suomi ry:n tiedottajana ja vt. toiminnanjohtajana. Suurimpia projekteja olivat Euroopan unionista ja eurosta tiedottavat kampanjat. Akateeminen ura odottelee etenemistään Vaasan yliopistossa, jossa olen kauppatieteen ylioppilas (pääaine kansantalous).
Tasa-arvosta
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa laajasti tunnustettu periaate. Miksi sitten tasa-arvon eteen tulee edelleen työskennellä?
Politiikassa naisten osuus ja mukaantulo on edennyt esimerkillisesti muuhun maailmaan verrattuna. Jo 100 vuotta sitten ensimmäisillä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittiin eduskuntaan naisia ja naiset ovat noista vaaleista lähtien olleet tasa-arvoisia äänestäjiä ja ehdokkaita miesten rinnalla. Parhaimmillaankin naisten osuus on kuitenkin ollut alle 40 prosenttia kansanedustajista.
Vaikka lait sinänsä ovat tasa-arvoisia, käytäntö kuitenkin jättää naisen vielä taka-alalle. Yhtenä vaikeimpana esimerkkinä on naisten eteneminen uralla ja naisten palkat. Lasikatto tulee usein vastaan uralla etenevälle naiselle. Monen naisen kohdalla valinta on henkilökohtainen, kun on pakko valita ura tai perhe.
Jos haluamme edistää tasa-arvoa, on työelämässä huomioitava lasten ja perheen yhteen sovittaminen. Sosiaalista tukiverkostoa tarvitsevat pienen lapsen vanhemmat, jotka tekevät työtä kodin ulkopuolella. Laadukkaat päivähoitopaikat tai kotiapu mahdollistavat myös äitien urat ja työt.