Related Articles
Rantamylly on teollisuushistoriaa
Rakennustaiteen seuran sivuilta löytyi kuvaus Vaasan höyrymyllyn perustamisesta aina nykypäivän kulttuurikäyttöön asti. Myllyn perusti A. A. Levón. Rakennuskompleksi muodostui vähitellen. Höyrymyllyn rakennukset suunnitteli C.A. Setterberg.
Lisä- ja muutosrakentamisen suunnittelijana toimi lähinnä arkkitehti W. G. Palmqvist. Takapakkiakin tuli tulipalossa.
Betonisiilot rakennettiin vaiheittain 1958, 1959 ja 1963. Nekin ovat osa Vaasan teollisuushistoriaa ja kuvaavat yhteiskunnan muutosta maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja tietoyhteiskunnaksi. Jos niiden pysty- ja kaarreviivat olisivat Alvar Aallon kynästä, siilojen muotokieltä käytäisiin ihailemassa ulkomailta asti.
Minua ärsyttää rakennusperinnön suojelussa se, että ensin annetaan rahan puutteessa ihmistermiittien, eläintuholaisten, sateen ja homeen raiskata rakennus ja sitten, kun pyydetään purkulupa, se muuttuukin korvaamattoman arvokkaaksi ja se ennallistetaan mahdollisimman kalliilla. Siiloissa ei ole tällaista riskiä.
Siihen miljööseen ei sovi moderni tornitalo. Eikä asuintalolle tontti niin lähellä rataa ole hyvä paikka. Tavoitteenahan on radan saneeraaminen ja käytön lisääminen sataman kuljetuksissa.
Ainakaan siilojen purkamiseen ei pidä käyttää verorahoja, vaan rakennettavan talon asukkaiden pitää maksaa myös tontin raivaus ja talon perustaminen.
Tonttipulan paras ratkaisu on Vaasan ja Mustasaaren yhdistyminen.
On aluepoliittisesti järjetöntä muuten harvaan asutulla alueella, että Vaasan pitää Mustasaaren kuristusotteessa tiivistää rakentamista ja yrittää laajentua alas, ylös ja merelle päin.
MARKUS E. MYLLYMÄKI
Vaasa
