Autoilijat eivät syyllisiä korjausvelkaan
Vuoden 2017 valtion tuloarviosta miljoonia euroja: autovero 850, ajoneuvovero 1 205, moottoribensiinin valmistevero 1 279 ja diesel 1 382 eli yhtensä 4 716 miljoonaa euroa.
Kun lasketaan mukaan arvonlisävero ajoneuvoista, liikennepolttoaineista, osista, huolto- ja korjaustöistä sekä vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista, niin päästään noin 8 miljardiin euroon.
Vuoden 2017 valtion menoarviossa liikenne- ja viestintäministeriön määräraha on 3 235, siitä liikenneverkko 1 920, siitä perusväylänpito 1 279 ja siitä tienpito 736, radanpito 435 ja vesiväylänpito 108 miljoonaa euroa.
Miten voi olla teiden korjausvelkaa, jos maantieliikenteen tulot valtiolle ovat monta miljardia suuremmat kuin koko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menot?
Autojen polttoaineen kulutus ilmoitetaan litroina sataa kilometriä kohden. Edellä mainituista veroista polttoainevero on lähinnä kilometriveroa.
Autoverokin on eräällä tavalla kilometrivero.
Sen voi ajatella jaettavaksi koko ajomäärälle auton ostosta romutukseen asti.
Omaisuusveron, myöhemmin varallisuusvero, nimellä veron perintä on lopetettu.
Nyt vastaavaa kuitenkin kannetaan kiinteistöverona ja ajoneuvoverona. Ajomäärästä riippumaton vero suosii paljon ajavia.
Perussuomalaisille kävi köppääsesti yrityksessä muuttaa liikenteen verotusta.
Nimittäin PS:n vaaliteemojen yksi kärkihanke kerätä ääniä, ”Autovero pois”, oli toteutumassa, mutta nyt sekin lupaus jäi toteutumatta liikennekaaren sortuessa.
Toki sen voisi toteuttaa ilman väyläyhtiötäkin.
MARKUS E. MYLLYMÄKI
Vaasa
n