Related Articles
Oma tutkimusyksikkö ulkomailla
tukee yrityksen kilpailukykyä
Suomessa ja länsimaissa pelätään usein, että yritysten tutkimustoiminnan kansainvälistäminen tuo armotta vain huonoja uutisia kotimaahan. Tutkimusyksikön perustaminen tai siirtäminen toiseen maahan nähdään uhkana, koska kansallisen osaamisen ja tutkimustiedon pelätään valuvan ulkomaille.
Vaasan yliopistossa taloustieteen alalta väittelevän Jaana Rahkon mukaan tämä pelko on kuitenkin liioiteltu. Tutkimuksen mukaan kansainvälinen tutkimustoiminta lisää yritysten patentointia ja tuottavuutta.
Rahkon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisia teollisuusyrityksiä ja havaittiin, että tutkimusintensiivisten yritysten kannatti sijoittaa tutkimusyksiköitään ulkomaille.
– Kansainvälistämisen hyödyt näkyivät yrityksissä niin patenttien määrässä, niiden teknisessä monialaisuudessa kuin tutkimus- ja kehitysinvestointien tuotoissakin, Rahko kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset hyötyivät, kun ne sijoittivat tutkimustoimintaansa maihin, joista oli saatavilla yrityksen toimialan kannalta edistynein tekninen osaaminen. Kaikki kansainvälistäminen ei kuitenkaan lisännyt tuottavuutta. Yritykset eivät hyötyneet tutkimus- ja kehitystoiminnasta maissa, joiden osaaminen oli heikompaa kuin yrityksen kotimaassa
Rahkon mukaan heikomman osaamisen maihin investoimisen tavoitteena voi kuitenkin olla myös uusien markkinoiden luominen yrityksen tuotteille, joten kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyt eivät välttämättä rajoitu pelkästään yrityksen innovatiivisuuteen.
– Tutkimustoiminnan kansainvälistymiseen liittyvä huoli onkin siis osin turhaa, sillä yritysten kyky oppia ulkomaisilta yrityksiltä, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta tukee myös niiden menestystä ja kasvua kotimaassa, sanoo Rahko. Näin ollen yritysten vientitoimintaa ja kansainvälistymistä tukevissa julkisen sektorin toimissa voitaisiinkin huomioida paremmin myös yritysten kansainvälinen oppiminen.
Uusi tuottelias keksijä eri alalta tuo patentointiin vauhtia
Rahko on tutkinut artikkelimuotoisessa väitöskirjassaan myös patenttien keksijöiden työpaikkaliikkuvuutta. Eurooppalaisten yritysten havaittiin hyötyvän keksijöiden työpaikkaliikkuvuudesta, mutta vain mikäli ne pystyivät rekrytoimaan keskimääräistä tuotteliaampia keksijöitä tai keksijöitä, jotka toivat yritykseen eri tekniikan alan osaamista. Näissä tilanteissa yritysten patenttien määrän havaittiin kasvavan tulevaisuudessa.
Myös keksijöiden lähtemisen yrityksestä havaittiin vaikuttavan selvästi tulevaan patentointiin. Yrityksen patentointi kärsi, jos se menetti keksijöitä, jotka olivat erityisen tuotteliaita tai olivat työskennelleet yrityksen ydinosaamisalalla. Vastaavasti vähemmän tuotteliaiden tai yrityksen kannalta vähemmän keskeisellä alalla työskennelleen keksijän lähteminen ei heikentänyt yrityksen patentointia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työpaikkaliikkuvuudella on merkittävä rooli teknisen tiedon siirtymisessä yritysten välillä.
– Uusimpien innovaatioiden leviäminen taloudessa on keskeistä talouskasvun kannalta, joten tällaista tietoa välittävien työntekijöiden liikkuvuuden mahdollistamisen tulisi olla myös poliittinen tavoite, sanoo Rahko. Esimerkiksi Piilaakson menestyksen takana on merkittävässä roolissa työntekijöiden vapaa siirtyminen yrityksestä toiseen, minkä on mahdollistanut Kalifornian lainsäädäntö, joka kieltää sopimukset, jotka rajoittavat työntekijöiden siirtymistä kilpailevaan yritykseen.
rkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/318/vaasan-yliopisto
Väittelijän tiedot
Alavieskassa vuonna 1985 syntynyt Jaana Rahko kirjoitti vuonna 2004 ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta. Hän valmistui vuonna 2008 kauppatieteiden kandidaatiksi ja vuonna 2009 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Hän työskentelee nykyään yliopisto-opettajana Vaasan yliopiston taloustieteen oppiaineessa.
Väitöstiedot
KTM Jaana Rahkon taloustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus “Essays on R&D, knowledge spillovers and firm performance” tarkastetaan perjantaina 14.10.2016 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén -auditoriossa (C203, Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Otto Toivanen (Katholieke Universiteit Leuven, Belgia) ja kustoksena professori Hannu Piekkola.
Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. www.uva.fi
