Related Articles
Yhteiskunnallis-taloudellinen kriisikehitys
seurausta moraalikadosta
Väitös
Läntisessä maailmassa viime vuosina koettujen taloudellisten kriisien voi katsoa olevan pitkälti ilmausta moraalisella tasolla vallitsevasta kriisistä, joka liittyy epäonnistumisiin talouden eettisen toiminnan tasolla, sanoo Vaasan yliopistossa talousoikeuden alalta väittelevä Anne Thil-Jääskeläinen.
Taloudellista toimintaa määrittävänä valtavirtauksena on jo pitkään ollut utilitarismin perintöön tukeutuva markkinatalousajattelu, jossa hyvinvointia ja muita yhteiskunnallisen toiminnan päämääriä on pyritty arvioimaan lähes yksinomaan rahalla mitattavissa olevin argumentein.
Koskaan aikaisemmin historiassa taloudellinen toimintafunktio ei ole pakottanut yksilöitä yhtä universaalisti ja vastaavalla välttämättömyydellä alistumaan omaan järjestykseensä ja tavoitteisiinsa.
– Talous ja sen omat päämäärät ovat alkaneet hallita muiden yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaa tavalla, joka on muuttanut koko yhteiskunnallista toimintaprosessia. Samalla yhteiskunnan sisäisistä säilymistehtävistä huolehtivien ja arvoja ylläpitävien instituutioiden integroituminen kokonaisprosessiin on vaikeutunut, jopa kokonaan estynyt, arvioi Thil-Jääskeläinen.
Hänen mukaansa näin suvereenisti ja vauhdilla muuttuva yhteiskunnallinen todellisuus on vaarassa jättää jälkeensä laajoja yhteiskunnallisia ongelmakasaumia, lisääntynyttä sosiaalista epävarmuutta sekä kriisiytymään pyrkivää yhteisöllistä kehitystä.
Vaihtoehtoisia ajattelumalleja
Thil-Jääskeläinen tuo väitöstutkimuksessaan esiin vaihtoehtoisia ajattelumalleja modernin talousteoreettisen keskustelun pohjaksi tavalla, jossa korostuu arvojen merkitys yhteisiin päämääriin sitoutumisen tuottaman sosiaalisen integraation näkökulmasta sekä moraaliin ja normatiivisiin sääntöihin sitoutuneen päämääräorientaation merkitys rahan ja hallinnollisen vallan hegemoniaa vastaan.
Amerikkalaisen sosiologi Talcott Parsonsin funktionalistista lähestymistapaa edustavat järjestelmäteoreettiset yhteiskunta-analyysit tarjoavat ajankohtaisia välineitä hahmottaa uutta historiallista, kulttuurista ja poliittista todellisuutta 2000-luvun Euroopassa, joka on kokenut paitsi tiettyihin aatejärjestelmiin perustuvien yhteiskunnallisten rakenteiden romahtamisen sisältäpäin, myös useita taloudellista vakautta horjuttavia – ja jopa joidenkin kansantalouksien olemassaoloa uhkaavia kehityskulkuja.
Kun yhteiskunnallista toimintaa tarkastellaan rakennefunktionalistisesta näkökulmasta, taloudellista toimintasektoria on loogisesti mahdotonta erottaa erilleen muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta, sillä yhteiskunnalliset ongelmat eivät manifestoidu vain taloudellisina, oikeudellisina tai sosiaalisina, vaan kaikkina näinä yhdessä.
Uusliberalismi ei jätä sijaa etiikalle
– Jo Aristoteles kytki yhteiskunnalliset päämäärät ’inhimillisen hyvän’ ja ’kaikkien yhteisen hyvän’ käsitteisiin. Nykyisin tilanne on päinvastainen, sillä nykyaikainen yhteiskunnallinen todellisuus on yhä vähemmän riippuvainen yhteisestä arvoperustasta sekä kulttuurisesti määritellyistä oikean ja väärän, hyvän ja pahan, sallitun ja torjuttavan käsitteistä. Uusliberalistinen taloudellinen ajattelutapa ei ole jättänyt juurikaan sijaa etiikalle, josta osasyyn kantavat nykyiset taloustiedettä harjoittavat tiedeinstituutiot ja niiden liian kapea-alaiset tutkimukselliset painopistealueet, toteaa Thil-Jääskeläinen.
Väittelijän mukaan smithiläinen utilitarismi on typistetty pelkäksi ’oman edun tavoitteluun’ liittyväksi käsitteeksi – ja unohdettu klassista utilitarismia edustaneiden valistusajattelijoiden keskeiset teesit. Niiden mukaan moraali ei ole määriteltävissä vain yksilöllisiin hyötynäkökohtiin perustuvana motivaatiotaustana, vaan ennen kaikkea koko yhteisöllistä elämää ylläpitävänä sidosrakenteena.
Myös markkinoiden toiminta kuuluu sellaiselle alueelle yhteiskunnallista kokonaistoimintaa, jossa kriteeristöä ei ole mahdollista asettaa yksin taloudellista hyötyä mittaavin arviointiperustein. Parsonsin mukaan yhteiskunnan koherentin toiminnan takaamiseksi on välttämätöntä, että sisäisiä säilymistehtäviä edustavat arvostukselliset ja normatiiviset elementit pääsevät integroitumaan muihin alajärjestelmiin ja myös ulkoisia tehtäviä hoitaviin sektoreihin, talous mukaan luettuna, mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Toisin sanoen yhteiskunnan sisäisiä säilymistehtäviä edustavan kulttuurisen arvoperustan tulee saada mahdollisuus toimia normatiivisena mallinmuodostajana koko muulle yhteiskunnalliselle toimintaprosessille.
Riittääkö oman edun tavoittelu takaamaan hyvinvoinnin?
Tutkimuksellisessa keskiössä on ollut kysyä, riittävätkö yksin positivistista tieteenihannetta edustavin ja lähinnä taloudellista hyötyä mittaavin teknis-rationaalisin kriteerein tuotetut ja laillisesti säädellyt toimintanormit takaamaan sisäisesti koherentin yhteiskunnallisen toimintaprosessin? Ja lisäksi kysyä, kykenevätkö lähinnä vain konsekventialistista etiikkaa noudattavat yhteiskunnallis-taloudelliset päämääränasettelut takaamaan niin sosiaalista vastuuta kuin kanssaihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin – yksilöiden ´hyvään elämään´ laajasti käsitettynä – liittyvät vaatimukset, myös tulevaisuutta ajatellen?
Metodisesti tutkimus on toteutettu rakennefunktionalistista yhteiskuntateoriaa edustavassa viitekehyksessä, lähinnä Parsonsin normatiivista funktionalismia edustavaa lähestymistapaa soveltaen. Siltä osin kuin tutkimuksessa on analysoitu arvoperusteisten ja oikeudellisen normien funktionaalisia heijastussuhteita yhteiskuntien evolutiivisen kehittymisen näkökulmasta, tarkastelussa on sovellettu sekä historiallista että systemaattista tutkimusotetta. Taloudellisen toimintafunktion vuorovaikutussuhteita yhteiskunnan oikeudellisiin, sosio-kulttuurisiin ja arvoperusteisiin funktioihin on analysoitu metodisesti moraalitalousajattelua edustavassa kontekstissa.
Väittelijän tiedot
Anne Thil-Jääskeläinen asuu nykyään Vaasassa. Hän on syntynyt vuonna 1952 Leppävirralla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Varkauden yhteislyseosta vuonna 1971. Thil-Jääskeläinen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1979 ja sai varatuomarin arvonimen vuonna 1981. Thil-Jääskeläinen jatkoi myöhemmin opintoja ja valmistui vuonna 2000 teologian maisteriksi ja vuonna 2001 teologian lisensiaatiksi Joensuun yliopistosta.
Väitöstiedot
OTK Anne Thil-Jääskeläisen talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus “Arvojen integratiivinen funktio. Tiedonsosiologinen analyysi arvoperusteisten ja oikeudellisten normien funktioista yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteiden jäsentäjänä, erityisesti taloudellisen toimintafunktion näkökulmasta tarkasteltuna” tarkastetaan perjantaina 18.3.2016 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Laurila (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juha Lindgren. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Korkearesoluutioisen kuvan väittelijästä voi tilata yliopiston viestinnästä, viestinta@uva.fi.
Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. www.uva.fi
