Strømpriser | Forbrukslån | Paras Ulkoinen Kovalevy 2019 | Kaiuttimet | Forsikringsselskap | Brannalarm | Kredittkort Fordeler | Billigste Telefonabonnement 2019
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Väitös: Yliopiston ja yritysten yhteistyö

Väitös: Yliopiston ja yritysten yhteistyö

Väitös: Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on yhteinen oppimisprosessi

Yliopistojen ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö nähdään usein innovaatioiden synnyttäjänä ja yritysten kilpailukyvyn kasvattajana. Kuitenkin vain pieni osa yritysten ja yliopistojen välisen yhteisen tutkimuksen tuloksista päätyy kaupallisiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Vaasan yliopistossa julkaistu väitöstutkimus esittää näkökulmia ja käytäntöjä, joilla yliopistot ja yritykset voivat tehdä yhteisestä tutkimuksestaan tuloksellista ja molempia osapuolia hyödyttävää.

Tekniikan tohtori Leena Kunttu on tutkinut tuotantotalouden alaan sijoittuvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisten yliopistojen ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön toimintatapoja ja käytäntöjä. Tutkimus kohdistuu erityisesti yliopisto-yrityssuhteissa tapahtuvaan yhteiseen oppimiseen ja uuden tiedon luomiseen. Kunttu on aiemmin toiminut tutkimus- ja innovaatiopäällikkönä Nokian matkapuhelinten tuotekehityksessä, ja osallistui tuolloin yliopistojen kanssa tehtäviin yhteisiin tutkimushankkeisiin ja niiden tulosten hyödyntämiseen Nokian matkapuhelimissa.

– Yritysten ja yliopistojen organisaatiokulttuurit ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö on mahdollista silloin, kun molemmat osapuolet ymmärtävät vastapuolen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Parhaiten tämä toimii, kun yliopiston tutkijoilla on kokemusta yrityksissä toimimisesta, ja yritysten edustajilla taas yliopistoista. He voivat toimia sillanrakentajina yliopiston ja yrityksen välillä ja siten auttaa toimivan yhteistyön kehittymisessä, Kunttu kertoo.

Tuloksellinen yhteistyö edellyttää sitoutumista molemmilta osapuolilta

Väitöstyön keskeisenä kysymyksenä oli selvittää, mitkä yliopisto-yritysyhteistyön toimintatavat edistävät yhteistä oppimista ja uuden tiedon luomista. Työ osoitti, että pitkäaikaisten ja tuloksellisten yhteistyösuhteiden syntymistä edistävät molemminpuolinen sitoutuminen suhteeseen, henkilöiden välinen luottamus sekä toisen osapuolen erityispiirteiden toimintatapojen ymmärtäminen. Väitöskirja koostuu tapaustutkimuksista, joita oli tehty suomalaisten teknologiayritysten ja yliopistojen välisistä pitkäaikaisista yhteistyösuhteista.

– Tutkimuksessani haastattelin yliopistojen ja yritysten edustajia, ja pyrin selvittämään millaiset suhdetason käytännöt auttavat uuden tiedon luomista ja hyödyntämistä yritysten ja yliopistojen välisissä yhteistyösuhteissa.

Avointa tiedettä vai salassapitoa?  –  suhtautuminen tietoon vaatii kompromisseja

Suhtautuminen tietoon saattaa aiheuttaa esteitä toimivalle yhteistyölle. Yliopistot pyrkivät luomaan avointa ja kaikille julkista tietoa. Yrityksille taas uusi tieto on kilpailuetu, joka halutaan pitää salaisena. Tapaustutkimukset osoittivat, että yritysten ja yliopistojen välisissä suhteissa joudutaan kehittämään toimintatapoja, jotka auttavat kumppaneita ylittämään näitä esteitä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi osapuolten toisistaan poikkeaviin näkemyksiin yhdessä tehtyjen tutkimustulosten julkaisemisesta:

– Useissa tapauksissa yliopistojen ja yritysten edustajat joutuvat hakemaan kompromissia tutkimustulosten salassapidon ja toisaalta yliopistoille tärkeän julkaisutoiminnan välillä. Tutkimuksessa löydettiin toimivia käytäntöjä tämän esteen ylittämiseen, Kunttu kertoo.

– Yritys voi esimerkiksi patentoida kehitetyn menetelmän, ja antaa tämän jälkeen tutkijoille luvan julkaista tutkimustulokset. Toinen tapa löytää ratkaisu julkaisemisen ja salassapidon välillä on kirjoittaa julkaisut yhdessä siten, että tutkijat ja yrityksen edustajat voivat kirjoitusprosessin aikana yhdessä määritellä, mitkä tutkimuksen tulokset julkistetaan.

Yritykset arvostavat opiskelijoiden osallistamista tutkimukseen

Tapaustutkimuksissa ilmeni, että alun perin tutkimuksen lähtökohdista alkanut yhteistyö voidaan laajentaa koskemaan myös koulutusta. Tulokset osoittivat, että koulutuksellinen yhteistyö tukee ja laajentaa yrityksen ja yliopiston välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta merkittävästi. Yritykset ovat esimerkiksi olleet mukana toteuttamassa yliopiston kursseja, ja sitä kautta tuoneet osaamistaan ja käytännön kokemusta opetukseen. Vastavuoroisesti yritykset ovat saaneet koulutusyhteistyön kautta uusia ideoita ja tuoreita näkemyksiä omiin tutkimuksellisiin haasteisiinsa.

– Useissa haastatteluissa ilmeni, että yritykset arvostavat opiskelijoiden roolia yhteisessä tutkimuksessa. Yrityslähtöisissä tutkimushankkeissa toimineet opiskelijat on usein myös rekrytoitu valmistumisensa jälkeen yrityksen palvelukseen. Tällä tavoin hankkeessa luotu uusi tieto on helppoa siirtää ja integroida yritykseen, Kunttu toteaa.

Väittelijän tiedot

Leena Kunttu on syntynyt vuonna 1973 Ylistarossa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Ylistaron lukiosta vuonna 1992.  Hän valmistui vuonna 2000 diplomi-insinööriksi ja suoritti tekniikan tohtorin tutkinnon vuonna 2006 Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kunttu on toiminut vuodesta 2015 apurahatutkijana Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatioiden yksikössä. Tätä ennen hän on toiminut tutkijana Tampereen teknillisessä yliopistossa, opettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, tutkimus- ja innovaatiopäällikkönä Nokialla sekä tutkijana Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Väitöksen tiedot

TkT Leena Kuntun tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Learning practices in long-term university-industry relationships” tarkastetaan tiistaina 11.6.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia). Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dekaani, dosentti, TkT Antti Lönnqvist Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Josu Takala.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Settenbergin jälkipolvia

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/16. 7. 2015  Emilia oli syntynyt Tukholmassa 1806.  Seuraavana vuonna pariskunnalle oli syntynyt Tukhomassa …

Vastaa