Solcelleanlegg | Billig Refinansiering | Snekkere | Beste Eiendomsmegler | Hesteforsikring | Husalarm | Kredittkort lav Rente | Beste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Vaasan vankileiri 1941-1944

Vaasan vankileiri 1941-1944

Vuonna 1941 perustetttu Vaasan sotavankileiri nro 24 sijaitsi Vanhassa Vaasassa ns. Hovioikeuden metsikössä, jossa yhä vieläkin on raunioita jäljellä.

Sotavankien kurileiri n:ro 24

oli Vanhassa Vaasassa vv. 1941-1944

Vaasassa vv. 1941-1944 sijainneesta venäläisten sotavankien leiristä on vaiettu kahdella kielellä. Sen olemassa olo on haluttu ehkä tietoisesti unohtaa. Eivätkä suomalaiset tutkijatkaan ole olleet kovin innostuneita ensimmäisenä tutkimaan maamme omia varjoja.

Mieluummin on pengottu entisen NL:n sotavankileirejä ja hyvä että on tutkittu, sanoo Vanhan Vaasan sotavankileiriä tutkinut Pentti Suksi.

Monien huokausten leiri

Venäläisten sotavakien joukkohauta sijaitsee Kappelinmäaen ortodoksisella hautausmaalla. Sinne on haudattu 75 sotilasta Vaasassa ja sen lähistöllä olleista vankileireillä menehtyneistä. Heistä 12 on tuntematonta, ilmeisesti desantteina (kaukopartiomiehinä) ammuttuja. Tilastojen mukaan sotavangeista menehtyi peräti 29,1 % kokonaismäärästä.

Tämä on maailmassa huippuluokkaa, Suksi toteaa.

– Vuonna 1941 perustetttu Vaasan sotavankileiri nro 24 sijaitsi Vanhassa Vaasassa ns. Hovioikeuden metsikössä, jossa yhä vieläkin on raunioita jäljellä. Käytettävissä olevien tietojen Vaasan vankileirillä oli kaikiaan 427 sotilasta ja yhtä paljon oli Mustasaaren Tuovilassa ja Isonkyrön leireillä. Eihän nämä mitään "rippileirejä" olleet vaan aikuisille miehille tehtyjä kurileirejä, sanoo Suksi.

Vankileiri ei ole unohtunut ainakaan venäläisiltä. Venäjän federaation pääkonsuli on Alexander V. Safronov vieraili vankileirin raunioilla vappuna 2007 ja jätti paikalle sepppeleen, josta on vieläkin rippeet jäljellä.

Nyt jo nurmettuneen vankileirin lävitse kulkee lenkkipolku. Pentti Suksi on ehdottanut polunnieksi ”Vankinginpolku”.

Teksti: Tapio Parkkari

Kuvat: Johan Hagström

Keskusteluun

Pentti Suksen tutkimustenmukaan kuri leirillä oli ankaraa, yleisin kurinpitomuoto oli julkinen raipparangaistus, jolloin komennettiin kaikki vangir seuraamaan piiskausta.

Tutkimusten mukaan vain japanilaiset kohtelivat sotavankeja huonommin kuinsuomalaiset.

Vanhan Vaasan leiri

Venäläisten sotavakien joukkohauta ja muistomerkki sijaitsee Kappelinmäen ortodoksisella hautausmaalla. Sinne on haudattu 75 sotilasta Vaasassa ja sen lähistöllä olleista vankileireillä menehtyneistä. Heistä 12 on tuntematonta, ilmeisesti desantteina (kaukopartiomiehinä) ammuttuja. Muistomerkistä on tullut paikallisten venäläisten pyhiinvaelupaikka. Muistomerkin juurella on aina tuoreita kukkia.

Huligaaneja ja desanatteja

Vaasaan sijoitettiin ns. huligaaniaines kuten puoluetyöntekijät, agitaattorit, kiihkokommunistit ja isänmaalliset. Sotavankien vartiointi oli aluksi paikallisten suojeluskuntalaisten tehtävänä, mutta asiakirjojen mukaan nämä eivät onnistuneet tehtävässään, niin heidät vaihdettiin sotilaisiin. Kotijoukkojen esikunnan tehtävänä oli perustaa leiri, huolehtia vartioinnista ja muusta huollosta, sanoo Pentti Suksi.

Suksen tutkimustenmukaan kuri leirillä oli ankaraa, yleisin kurinpitomuoto oli julkinen raipparangaistus, jolloin komennettiin kaikki vangir seuraamaan piiskausta.

Teloituksia ei sallittu sivullisten nähdä.

-Vangit seisoivat aukiolla nelirivissä ja keskellä aukiota oli koroke jonka päälle vangin tuli asettua vatsalleen ylävartalo paljaana. Raipan muodosti puuvarteen sidottu nippu päällystettyä kupari- tai teräslankaa. Rangaistus oli 25 iskua, se ei rikkonut luita, mutta aiheutti ankaraa kipua. Raipparangaistuksen sai jopa ylimääräisen leipäpalan piilottamisesta tai upseerin tervehtimättä jättämisestä. Lievin muto oli seisoa aukiolla raskas koivuhalko olkapäällä kaksi tuntia.

6 venäläistä ammuttiin

-Yllättävää on se, että Vaasassa ammuttujen lukumäärä on suhteellisen pieni vain 6 henkeä. Ensimmäinen ammuttu oli mordvalainen Dmitri Jugin 30.11.1941. Ukrainalainen sotilas Vasili Levtjenko ammuttiin 28.12.1941. Tseremissi Aleksei Kurkin ammuttiin 12.1.1942.Venäläinen sotilas Dmitri Kuntin ammuttiin 21.3.1942.

Vartioiden mielivaltaa

-Oma tarinansa oli se, että eräs Kouvolalainen korpraali ampui Vaasan vankileirissä valkovenäläistä Vasili Kursia 4.1.1943 metrin päästä päähän. Sama korpraali syyllistyi Mustasaaren vankileirillä 5.1.1943 ampumiseen, jolloin hän ampui karjalaisen Nikolai Nikolskin. Riita syntyi alkujaan siitä, että edellispäivänä oli korpraali yrittänyt takavarikoida Nikolskilta hänen vaimoltaan lahjaksi saamaa kelloa itselleen. Kostoksi tästä hän seuraavana päivänä rähinän jälkeen ampui pakenevaa Nikolskia. Tästä hän sai käräjäoikeudessa 3 vuoden kuritushuone- tuomion. 20.3. 1943 ammuttiin Vaasan vankileirillä Mihail Krivov.

Se kuinka monta kullakin kolmella eri leirillä kuoli, ei tutkimusten tässä vaiheessa tarkalleen tiedetä. Käytettävissä on enää SPR:n sotavankitoimiston tiedot. Ortodoksiselle hautausmaalle on haudattu 12 ammuttua, 51 muuten kuollutta ja 12 tuntematonta(ilmeisesti desantteina ammuttuja). Pentti Suksen mukaan tutkimus jatkuu.

Huokausten tie

Vangeilla teetättiin työtä mm. Vanhasta Satamasta johtava tie eli ns. huokausten tie teetättiin vangeilla, monet vaasalaiset muistavat vielä kun vangit kävivät syömässä Vanhan Vaasan nuorisoseuran talolla.

-Vangille oli lottovoitto päästä lähiston taloihin rengiksi puoleksi vuodeksi. Yleensä vankia kohdeltiin samalla tavalla kun muutakin palvelusväkeä. Erikoisinta oli se, että täällä pahimmalla ryssä-viha alueella kuoli vähiten venäläisiä sotavankeja koko maassa, tätä ihmettelee Pentti Suksi.

Sotavankeja Suomessa oli 64 188 sotilasta ja heistä vankeudessa menehtyi 16700 vankia. Leireillä kuolleiden sotavankien joukkohautoja on yli sadalla paikkakunnalla. NL:oon palautettiin rauhansopimuksen mukaisesti 44 453 vankia.

– Kaikki nykyinen tutkimus sai alkunsa Elina Sanan v. 2003 julkaistusta tutkimuksesta "Luovutetut Suomen ihmisluovutukset Gestapolle". Tutkimus paljasti, että Suomesta toimitettiin juutalaista syntyperää olevia sotavankeja Gestapolle. Tämä herätti kiivaan keskustelun tutkijoiden keskuudessa ja niinpä valtioneuvosto tilasi asiasta lausunnon akatemiaprofessori Heikki Ylikankaalta. Tältä pohjalta syntyi laaja tutkimusprojekti Kansallisarkistossa, joka vielä keskeneräinen.

Lähteet:
Luovutetut, Suomen ihmisluovutukset Gestapolle WSOY
Eino Pietola. Sotavangit Suomessa 1941-1944 Gummerus 2005 2003
Vasabladet 14.1. ja 21.1.2007
Aikalaishaastattelut.

About Toimitus

Check Also

Näy syvemmälle Vaasaan: Vaasa – kaivojen kaupunki

Kaivojen kaupunki Ennen Suomen sotaa, josta Runeberg runoili, jo vuonna 1800 jouluna annettiin maamme ensimmäinen …

Vastaa