Strømleverandører | Forbrukslån Best i Test | Sähkösopimukset | Beste Luft til Luft Varmepumpe | Sammenlign Forsikringer | Alarmer | Beste Bensinkort | Billigste Mobilabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Vaasalainen henkilökuva: Vaasan Jaakkoo – Jaakko Ikola

Vaasalainen henkilökuva: Vaasan Jaakkoo – Jaakko Ikola

Vaasan Jaakoon muistomerkki on Vaasaan Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmaan Jaakko Ikolan muistoksi vuonna 2015 pystytetty muistomerkki. Vuosina 1887–1951 elänyt Jaakko Ikola oli toimittaja, kirjailija, pakinoitsija ja kansanedustaja. Hänen kirjailijanimensä oli ”Vaasan Jaakkoo”.

Muurimaisen yhdeksän metriä pitkän muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Heikki Aitoaho. Teoksen osana oleva Ikolan kasvoja kuvaava korkokuva oli aiemmin vuodesta 1983 lähtien Vaasa Oy:n toimitalon seinässä Pitkäkatu 37:ssä. Tämän korkokuvan mallina on ollut Lauri Hyppösen 1950-luvun alkupuolella Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry:lle tekemä mitali. 7

Vastaava korkokuva on myös Ikolan muistomerkissä Alahärmässä vuodelta 1987[5]. Teoksessa on myös sanat ”Oottako kuullu”, joita käytettiin Ikolan pakinoiden nimenä (myös pakinakokoelma vuodelta 1921 Oottako kuullu: sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta). Muistomerkin pystyttämisestä on vastannut Vaasan Jaakoon säätiö.

Jaakkoo

Ikolan Vaasan Jaakkoo –nimimerkillä kirjoittamat noin 3 000 pakinaa julkaistiin vuosina 1919-1945 Vaasa-lehdessä.  Ikola oli aluksi viitisen vuotta lehden uutistoimittajana ja loppuvuosikymmenet päätoimittajana. Vaasan Jaakkoo otsikoi arkielämän koukeroisista tapahtumista kertovat pakinansa Oottako kuullu –nimen alle. Politiikasta hän kirjoitti otsikolla Jaakkoo selittää tai Jaakon kirjeitä eduskunnasta. Lisäksi hän teki  matkakertomuspakinoita esimerkiksi Pariisin olympialaisista.  Amerikan matkastaan hän kirjoitti pakinasarjan, jonka nimenä oli Jaakko lähti Amerikkaan.

Vaasa on vuodesta 1984 ilmestynyt Pohjalainen-nimisenä. Ikolan aikaan lehti oli kokoomuslainen samoin kuin Ikolakin.  Pakina oli Ikolalle ominaisin kirjoittamisen laji. Vaasa-lehti kilpaili jo tuolloin silloin vielä Vaasassa ilmestyneen maalaisliittolaisen Ilkan kanssa. Ikolan ensimmäisinä vuosina Ilkassa päätoimittajana oli vielä keskustalainen pääideologi Santeri Alkio, jonka ominta kirjoitustyyliä oli aatteellinen julistus. Ikolan tasaveroiseksi kilpakumppaniksi kasvoi Ilkan avustajakunnasta Ilkan päätoimittajaksi vuonna 1929 noussut kirjailija ja kansakoulunopettaja Artturi Leinonen.

Riitta Koski

http://vaasanjaakkoo.fi/vaasan-jaakkoo/1-j-o-ikola-eli-vaasan-jaakkoo

Ikolan vanhemmat olivat maapoliisi Esaias Ikola ja Brita Loviisa Olin. Hän syntyi Alahärmän Filppulan kylässä viisilapsisen perheen nuorimpana, mutta Ikolan perhe muutti Vaasaan hänen ollessaan 7-vuotias. Ikola pääsi ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta 1909 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hän oli myös valantehnyt suomen, ruotsin, venäjän ja saksan kielenkääntäjä. Ikola oli opiskellut 1914 stipendin tuella yhdeksän kuukautta Venäjällä ja kävi maassa vielä kolmena kesänä omalla kustannuksellaan kehittääkseen ammattitaitoaan lehtimiehenä.

Ikola oli aluksi Helsingissä sijaisopettajana Helsingin normaalilyseossa ja samaan aikaan myös toimitusharjoittelijana Uusi Suometar-lehdessä. Hän muutti kuitenkin pian Helsingistä Vaasaan saatuaan paikan Vaasan lääninhallituksen apulaiskielenkääntäjänä 1915. Oltuaan tässä toimessa vuoden verran Ikola toimi 1916-1918 opettajana Kristiinankaupungissa yhdessä vaimonsa kanssa. Suomen sisällissotaan Ikola osallistui valkoisten puolella.

Ikola tuli Vaasa-lehden palvelukseen 1918 ja hänestä tuli lehden päätoimittaja, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1941 saakka. Ikola alkoi osallistua myös politiikkaan, ja 1930-luvun alussa hän tuki voimakkaasti Lapuan liikkaeern toimintaa. Ikola ja myös Vaasassa ilmestyneen Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen ottivat monesti kiivaasti yhteen lehtien palstoilla. Ikola oli myös innokas suomalaisuusaatteen kannattaja ja Kieltolain vastustaja.

Ikola oli kokoomuksen kansanedustajana Vaasan läänin eteläisessä vaalipiirissa 1927-1930 ja 1939-1945. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan kuulunut Ikola vastusti talavisodan päättäneen Moskovan rauhan hyväksymistä. Ikola oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1931, 1937 presidentinvaaleissa. Kokoomuksessa hän lukeutui puolueen oikeaan laitaan. Hän oli myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja hallituksen jäsenenäSuomen Sanomalaehetimiesten liitossa Suomen ja Eteläpohjanmaan maakuntaliitossa , 1940 ja 1943

Ikolan ensimmäinen puoliso vuodesta 1915 oli Aino Maria Palonen (k. 1924) ja toinen vuodesta 1927 Tyyne Pernu.

Kirjallinen toiminta

Ensimmäisen murrepakinansa Ikola julkaisi kesäkuussa 1919 ja kaikkiaan hän julkaisi parikymmentä murrepakinakokoelmaa sekä Eteläpohjalaisia sananparsia -kirjan vuonna 1920. Ikola kirjoitti pakinoitaan usealla eri otsikolla. Lukijoiden suosiossa olivat Oottako kuullu -pakinat, mutta Ikola kirjoitti myös politiikkaa käsitteleviä pakinoita otsikoilla Jaakkoo selittää ja Jaakon kirjeitä eduskunnasta sekä matkakertomuspakinoita esimerkiksi Jaakko lähti Amerikkaan -otsikon alla.

Vaasan Jaakkoon pakinat ovat suurelta osin tyypillisä murrepakinoita, joiden tarinat ja miljööt ovat paljolti peräisin kirjoittajan lapsuudesta, Alahärmästä. Parhaimmillaan teksteissä on hersyvää kansanhuumoria, kuten tarina hevosta vaihtamaan lähteneestä miehestä, joka tekee viinan voimalla useita hevoskauppoja ja huomaa kotiin tultuaan vaihtaneensa lopuksi itselleen saman hevosen, jolla aamulla lähti kaupoille, tosin lompakko ohentuneena. Lisäksi Vaasan Jaakkoo kommentoi joissakin teksteissään päivänpolitiikkaa.[2]

Teoksia

  • Eteläpohjalaisia sananparsia. 1920
  • Oottako kuullu: sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta, pakinakokoelma. 1921
  • Puukkoo, puntari ja pannunjalaka: lisää prätinöötä Pohjanmaalta, pakinakokoelma. 1921
  • Laakerinlehtiä ja lipistikkuja, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. Gummerus 1923
  • Petsamhon valaskaloja onkimhan, matkakuvaus. Gummerus 1924
  • Jaakkoo lähti Parishi. Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924. Gummerus 1925
  • Sekaherelmiä, etelä-pohjalaisia murrejuttuja. 1925
  • Tupenrapinoota, etelä-pohjalaisia murrejuttuja. 1926
  • Eruskunta-äijiä reisun päällä: muistoja eruskuntamiesten Unkarin-matkalta v. 1928. Gummerus 1928
  • Rakkauren tähren vai…, uusia etelä-pohjalaisia murrejuttuja. 1928
  • Kaks hunskelia, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1932
  • Rakkauren-faskistit, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1933
  • Kaikkien Vihtorien yliveto. 1936
  • Valiojutut I osa. WSOY 1938
  • Akka ku ampiaanen, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. WSOY 1940
  • Hellurei, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. WSOY 1943
  • Meirän kukkoo, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1945
  • Rakas Takkupää, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1946
  • Prässylttyä, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1947
  • Valiojutut III osa, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. 1948
  • Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947–48: matkakirja Etelä-Pohjanmaan murteella. WSOY 1949
  • Sinsallaa, etelä-pohjalaisia murrepakinoita. WSOY 1950
  • Valiojutut II osa. WSOY 1952
  • Oottako kuullu: pakinoita parahimmasta päästä. 1987
  • Wikipedia:
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Ikola
  • Vaasan Jaakkoo säätiö:
  • http://www.vaasanjaakkoo.fi/

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa