Related Articles
Toimittaja-muusikko Mauno Olavi Sundberg kuoli Vaasan keskussairaalassa 23. 05. 2014. Kaikki tunsivat hänet vain ”Manuna. Manu teki legendaarisen toimittjan uran Radio Vaasassa 1980- ja -90 luvulla. Hän oli myös 60-ja 70-luvulla suositun Tango-Tamara tanssiorkesterin perustaja
Mauno Olavi Sundberg oli koko kaupungin hyvin tuntema ”Manu”, jonka tuttavuudella ylpeillään. Harva saavuttaa samalla tavalla ympäristön arvostuksen. Manu oli tärkeimpiä Radio Vaasan kultakauden luojista.
Sotalapsi
”Manu” on sotalapsi.
Manu asui Tanskassa Kaas ´in kaupungissa kaksi vuotta. ”Miksi
Kemin Laitakarissa kenenkään muun vanhemmat eivät olleet
huolissaan lapsistaan, ainoastaan minun ja Pekan äiti, Toini? Kukaan
ei myöskään puhunut mitään paluusta takaisin Suomeen. Se ahdisti
mieltä, pohtii Manu vielä yli neljänkymmenen vuoden
jälkeen.
15.12.1939
Arcturus-laivalla.
Sotalapaset vietiin Ruotsiin ensin laivalla, mutta koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Lapssia ryhdyrttiin kuljettamaan Haaparannan kautta.
Lapsia ei otettu vain ruotslaisiin perheisiin. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta. Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.
Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Tanskaan lihapatojen äärelle
Yksi näistä Tanskaan siirretystä sotalapsista oli Mauno Olavi Sundberg. Vielä vuosikymmenien jälkeen ”Manu” ei ole kyennyt selvittämään itselleen kaikkea kokemaansa. Työ on edelleen kesken. Tai ehkä se on saatu päätökseen. Manulta ilmestyi keväällä 2005 cd-levy ”Sotalapsen tarina”
-Cd-levy sisältää mm. sotalapsesta kertovan laulun, Manun itse kertoman tarinan sekä ääniefektejä. CD-levy on toistaiseksi vain promo, jota jaetaan lähinnä lehdistölle ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Myös arkistokappaleet Pohjanmaan Museolle ja Siirtolaisinstituutille on varattu..
Miksi juuri minä
Vielä runsaat
neljäkymmentä vuotta sotalapsivaiheen jälkeen Manu Olavi kysyy,
että ”miksi juuri minä jouduin Tanskaan” ja ”miksi juuri minä
jouduin Tanskasta lähtemään”. Ensimmäiseen kysymykseen liittyy
sanomaton ajatus, että Mauno Olavi olisi lähetetty Tanskaan ”pois
jaloista”. Tämä ajatus kumpuaa myös muistelmista.
Myös
toinen kysymys sisältää sanomattoman ajatuksen siitä, että jos
Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, olisi elämä antanut jotain
sellaista, mitä Suomi ei ole pystynyt antamaan. Näinhän ihmiset
monesti ajattelevat ja se on vain hyväksyttävä.
Keskustelussa Mauno Olavi Sundbergin kanssa tulevat esille myös sotalapsihistorian raadollisemmat, harvemmin kerrotut asiat, vaikka Manu ei itse niitä ole koskaan joutunut kokemaan. Ne ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa.
Osa lapsista lähetettiin mitä ilmeisemmin ”pois jaloista pyörimästä”, koska äideillä oli tekemistä saksalaisten sotilaiden kanssa tai joutuivat elättämään itsensä kyseenalaisilla tavoilla tai vain haluasivat ”viihteelle!.
Osa
lapsiosta joutui
kokemaan seksuaalista ahdistelua, osa sai kokea väkivaltaa, monille
paluu takaisin Suomeen oli elämänikuinen shokki. Osa sopeutui
uuteen kotimaahansa ja uuteen perheen täydellisesti.
Itse
uskon, että
jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, hän olisi saavuttanut sen
minkä täälläkin.
Kemin
Laitakarista Kööpenhaminaan
Mauno Olavi Sundberg
syntyi Kemissä 1931. Perhe asui Kemin kyljessä Laitakarissa. Mauno
oli vain 2 vuotias kun hänen isänsä rakennusmestari Erik
Johan Sundberg
kuoli. Äiti,Taimo os. Lindström meni pian uudelleen naimisiin Eino
Edvin Paanasen
kanssa. Avioliitosta syntyi poika, Pekka,
Suhde päättyi eroon.
Tanskaan
ensimmäisten joukossa
Mauno lähetettiin heti
ensimmäisten lapsiryhmien mukana. Ensin Kööpenhaminaan ja sielä
meijerinomistajan perheen sotalapseksi. Tanskassa Mauno ehti asua ja
elää 2
vuotta.
Takaisin
Suomeen Mauno palasi ensimmäisten lapsipalautusten mukana. Suomi oli
hyviin oloihin tottuneelle Manulle suuri shokki. Samoin äidin uusi
elämä. Äiti oli löytänyt itselleen saksalaisen sulhasen
nimeltään Erich
Müla.
Saksalainen lupasi mennä naimisiin Taimin kanssa ja viedä hänet ja pojat mukanaan Dortmundiin heti sodan päätyttyä. Erich kuitenkin katosi rintamaolosuhteissa, eikä varmuutta hänen kohtalostaan ole,
Vaasaan Mauno ja hänen äitinsä muuttivat vuonna 1946. Taimi ehti olla Strömbergillä töissö 25 vuotta, Taimi kuoli vuonna 1998,. Sotalapsen elämänvaiheista Mauno Olavi Sundberg on tehnyt koskettavan ja monitasoisen muistelma cd:n, missä hän omalla äänellään kertoo tarinansa. Tarina on kuultava. Sitä ei voi toistaa tekstinä.
Vielä jäi jotain sanomatta
Sotalapset ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja pystyneet melko hyvin selvittämään itselleen tapahtumien kulun. Sen sijaan tutkinnalliselta kannalta lasten äidit ovat jääneet varjoon. Vielä saattaisi olla mahdollisuus kuulla myös heitä. Myös viranomaisten osuus kaipaa lisäselvityksiä. Painostivatko viranomaiset lasten vanhempia ja painostivatko viranomaiset erityisesti epäselvissä olosuhteissa asuvien lasten vanhempia?
Kipeitä asioita
Keskusteltiinko sotalasten värväämisen aikana lainkaan siitä, mitä lapselle ja äidille merkitsee erottaminen toisistaan? Myös sairaiden lasten lähettäminen vieraaseen maahan tulisi selvittää. Mauno Sundberg kertoo käyneensä Ruotsissa hautausmaalla, minne oli haudattu 27 sotalasta. Näitä sairaita lapsia oli n. 5000.
-Heidän täytyi olla hyvin huonossa kunnossa jo lähtiessään kun Ruotsin korkeatasoinen sairaalajärjestelmäkään ei pystynyt heitä pelastamaan, sanoo Manu Sundberg.
Tapio Parkkari
torstaina, toukokuuta 12, 2005
Ja 4.11. 2019
