Dagens Spotpris | Billige Forbrukslån | Adgangskontroll | Sähkösopimus Vertailu | Husforsikring | Boligalarm Test | Kredittkort Rabatt | Mobilselskaper 2019
Home / Henkilökuva / Vaasalainen henkilökuva: Mauno-Olavi Sundberg

Vaasalainen henkilökuva: Mauno-Olavi Sundberg

Toimittaja-muusikko Mauno Olavi Sundberg kuoli Vaasan keskussairaalassa 23. 05. 2014. Kaikki tunsivat hänet vain ”Manuna. Manu teki legendaarisen toimittjan uran Radio Vaasassa 1980- ja -90 luvulla. Hän oli myös 60-ja 70-luvulla suositun Tango-Tamara tanssiorkesterin perustaja

Mauno Olavi Sundberg oli koko kaupungin hyvin tuntema ”Manu”, jonka tuttavuudella ylpeillään. Harva saavuttaa samalla tavalla ympäristön arvostuksen. Manu oli tärkeimpiä Radio Vaasan kultakauden luojista.

Sotalapsi

”Manu” on sotalapsi. Manu asui Tanskassa Kaas ´in kaupungissa kaksi vuotta. ”Miksi Kemin Laitakarissa kenenkään muun vanhemmat eivät olleet huolissaan lapsistaan, ainoastaan minun ja Pekan äiti, Toini? Kukaan ei myöskään puhunut mitään paluusta takaisin Suomeen. Se ahdisti mieltä, pohtii Manu vielä yli neljänkymmenen vuoden jälkeen.

15.12.1939 Arcturus-laivalla.

Sotalapaset vietiin Ruotsiin ensin laivalla, mutta koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Lapssia ryhdyrttiin kuljettamaan Haaparannan kautta.

Lapsia ei otettu vain ruotslaisiin perheisiin. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta. Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.

Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.

Tanskaan lihapatojen äärelle
Yksi näistä Tanskaan siirretystä sotalapsista oli Mauno Olavi Sundberg. Vielä vuosikymmenien jälkeen ”Manu” ei ole kyennyt selvittämään itselleen kaikkea kokemaansa. Työ on edelleen kesken. Tai ehkä se on saatu päätökseen. Manulta ilmestyi keväällä 2005 cd-levy ”Sotalapsen tarina

-Cd-levy sisältää mm. sotalapsesta kertovan laulun, Manun itse kertoman tarinan sekä ääniefektejä. CD-levy on toistaiseksi vain promo, jota jaetaan lähinnä lehdistölle ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Myös arkistokappaleet Pohjanmaan Museolle ja Siirtolaisinstituutille on varattu..

Miksi juuri minä

Vielä runsaat neljäkymmentä vuotta sotalapsivaiheen jälkeen Manu Olavi kysyy, että ”miksi juuri minä jouduin Tanskaan” ja ”miksi juuri minä jouduin Tanskasta lähtemään”. Ensimmäiseen kysymykseen liittyy sanomaton ajatus, että Mauno Olavi olisi lähetetty Tanskaan ”pois jaloista”. Tämä ajatus kumpuaa myös muistelmista.

Myös toinen kysymys sisältää sanomattoman ajatuksen siitä, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, olisi elämä antanut jotain sellaista, mitä Suomi ei ole pystynyt antamaan. Näinhän ihmiset monesti ajattelevat ja se on vain hyväksyttävä.

Keskustelussa Mauno Olavi Sundbergin kanssa tulevat esille myös sotalapsihistorian raadollisemmat, harvemmin kerrotut asiat, vaikka Manu ei itse niitä ole koskaan joutunut kokemaan. Ne ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa.

Osa lapsista lähetettiin mitä ilmeisemmin ”pois jaloista pyörimästä”, koska äideillä oli tekemistä saksalaisten sotilaiden kanssa tai joutuivat elättämään itsensä kyseenalaisilla tavoilla tai vain haluasivat ”viihteelle!.

Osa lapsiosta joutui kokemaan seksuaalista ahdistelua, osa sai kokea väkivaltaa, monille paluu takaisin Suomeen oli elämänikuinen shokki. Osa sopeutui uuteen kotimaahansa ja uuteen perheen täydellisesti.

Itse uskon, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, hän olisi saavuttanut sen minkä täälläkin.

Kemin Laitakarista Kööpenhaminaan
Mauno Olavi Sundberg syntyi Kemissä 1931. Perhe asui Kemin kyljessä Laitakarissa. Mauno oli vain 2 vuotias kun hänen isänsä rakennusmestari Erik Johan Sundberg kuoli. Äiti,Taimo os. Lindström meni pian uudelleen naimisiin Eino Edvin Paanasen kanssa. Avioliitosta syntyi poika, Pekka, Suhde päättyi eroon.

Tanskaan ensimmäisten joukossa

Mauno lähetettiin heti ensimmäisten lapsiryhmien mukana. Ensin Kööpenhaminaan ja sielä meijerinomistajan perheen sotalapseksi. Tanskassa Mauno ehti asua ja elää 2 vuotta.
Takaisin Suomeen Mauno palasi ensimmäisten lapsipalautusten mukana. Suomi oli hyviin oloihin tottuneelle Manulle suuri shokki. Samoin äidin uusi elämä. Äiti oli löytänyt itselleen saksalaisen sulhasen nimeltään Erich Müla.

Saksalainen lupasi mennä naimisiin Taimin kanssa ja viedä hänet ja pojat mukanaan Dortmundiin heti sodan päätyttyä. Erich kuitenkin katosi rintamaolosuhteissa, eikä varmuutta hänen kohtalostaan ole,

Vaasaan Mauno ja hänen äitinsä muuttivat vuonna 1946. Taimi ehti olla Strömbergillä töissö 25 vuotta, Taimi kuoli vuonna 1998,. Sotalapsen elämänvaiheista Mauno Olavi Sundberg on tehnyt koskettavan ja monitasoisen muistelma cd:n, missä hän omalla äänellään kertoo tarinansa. Tarina on kuultava. Sitä ei voi toistaa tekstinä.
Vielä jäi jotain sanomatta

Sotalapset ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja pystyneet melko hyvin selvittämään itselleen tapahtumien kulun. Sen sijaan tutkinnalliselta kannalta lasten äidit ovat jääneet varjoon. Vielä saattaisi olla mahdollisuus kuulla myös heitä. Myös viranomaisten osuus kaipaa lisäselvityksiä. Painostivatko viranomaiset lasten vanhempia ja painostivatko viranomaiset erityisesti epäselvissä olosuhteissa asuvien lasten vanhempia?
Kipeitä asioita

Keskusteltiinko sotalasten värväämisen aikana lainkaan siitä, mitä lapselle ja äidille merkitsee erottaminen toisistaan? Myös sairaiden lasten lähettäminen vieraaseen maahan tulisi selvittää. Mauno Sundberg kertoo käyneensä Ruotsissa hautausmaalla, minne oli haudattu 27 sotalasta. Näitä sairaita lapsia oli n. 5000.

-Heidän täytyi olla hyvin huonossa kunnossa jo lähtiessään kun Ruotsin korkeatasoinen sairaalajärjestelmäkään ei pystynyt heitä pelastamaan, sanoo Manu Sundberg.

Tapio Parkkari

torstaina, toukokuuta 12, 2005

Ja 4.11. 2019

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Henkilökuva: Leif Färdigin itsemurhakirje

Leif Färdingin itsemurhakirje Suomi-lehti 7/1984 Leif färding on kuollut Suomi-lehti 7/1984. Leif kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa …

Vastaa