Strømpriser | Billig Forbrukslån | Varmpepumpe Pris 2019 | Sähkösopimus Vertailu | Billigste Forsikring | Husalarm | Kredittkort Bonus | Billigste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Sote-palveluiden alueellinen uudistaminen ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Sote-palveluiden alueellinen uudistaminen ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Vaikka edellisen hallituksen sote-suunnitelmat kariutuivat, niin tarve uudistukselle eli asiakaslähtöisille, nykyistä paremmin organisoiduille sosiaali- ja terveyspalveluille ei ole kadonnut mihinkään.

KTM, HTM Kari Lappalainen tarttuu aiheeseen julkisjohtamisen väitöskirjassaan. Hän ehdottaa työkaluksi luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.

Vuosia valmistellun sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut tarjota kansalaisille sote-palveluita saumattomasti ja oikea-aikaisesti. Sote-palvelutuottajien varhaisen vaiheen yhteistyöllä voidaan tehokkaasti estää asiakkaan tilanteen paheneminen ja vähentää tarvetta kalliille erityistason palveluille. Tämä ei onnistu ilman alueiden tuottajien yhteistä tavoitteistoa ja keskinäistä koordinaatiota.

– Yhteiskunnassa on laaja tietoisuus, että väestön vanheneminen, sote-ammattilaisten heikko saatavuus ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät sote-palvelutuotannon mittavaa uudistamista. Muodostamalla alueellisen arvoverkon palvelutuottajat kykenevät yhdessä vastaamaan paremmin käsillä oleviin haasteisiin, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 30. elokuuta väittelevä Lappalainen.

Keskeistä yhteistyön kehittämisessä näyttäisi olevan sote-toimijoiden välinen luottamus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Paremmalla yhteistyöllä ja koordinaatiota kehittämällä ehkäistäisiin verkostossa piileviä kitkatekijöitä kuten ammatillisia ja toiminnallisia siiloja, jotka ylläpitävät osa-optimointia.

Arvo tarkoittaa parempaa palvelua asiakkaille ja kustannussäästöjä veronmaksajille

Lappalaisen luovan hallinnan malli perustuu arvoverkkoidean ja jatkuvan kehittämisen idean yhteensovittamiseen. Mallin määrittämän 15 osa-alueen avulla voidaan ymmärtää sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamista ja osin vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia alueellisella tasolla.

Arvoverkkojen johtamista tarkastellaan suunnittelun, ohjauksen ja tietojohtamisen kautta. Toiminnan jatkuvaa kehittämistä kuvataan strategisen johtamisen, palvelutuotannon johtamisen ja innovaatiojohtamisen näkökulmista.

Lappalaisen mukaan mallin arvoverkkoidea auttaa ymmärtämään, miten alueellisten palvelutuottajien koordinoidulla yhteistyöllä voidaan tuottaa arvoa enemmän kuin toimimalla erikseen.

– Käytännössä arvo tarkoittaa parempaa palvelua potilaille ja asiakkaille, kustannussäästöjä veronmaksajille ja lisääntyvää työhyvinvointia sote-ammattilaisille. Palveluiden yhteistuotannossa nämä ovat isoja haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia, painottaa Lappalainen.

Lappalaisen mukaan huomio keskittyy nykyään liikaa sote-palveluiden kustannuksiin eikä siihen, mitä palveluilla saadaan aikaan.

– Huomion pitäisi olla palvelujen vaikuttavuudessa. Kansalaiselle ja koko yhteiskunnalle tuotettava vaikuttavuus eli arvo määräytyy aikaansaatujen hyötyjen ja käytettyjen voimavarojen suhteesta. Tämä toteutuu harvoin vain yhden palvelutuottajan aikaansaannoksena, sen sijaan yleensä arvo syntyy useamman toimijan yhteisvaikutuksena.

Huonosti toteutettu kilpailu lisää palveluiden pirstoutumista – hyvä kannustaa oikeaan suuntaan

Lappalaisen mukaan paikalliset olosuhteet huomioiva kilpailu kannustaa organisaatioiden johtamiskäytäntöjä henkilöstön kannalta myönteiseen suuntaan ja ohjaa palvelutuotantoa asiakaslähtöisemmäksi.

Huonosti toteutettu kilpailu sen sijaan lisää palvelutuottajien välisiä raja-aitoja, jotka taas osaltaan heikentävät mahdollisuuksia kehittää integroituja palveluja.

– Heikon koordinaation uhkakuvana on palvelujen pirstoutuminen, epätasainen jakautuminen sekä kysynnän ja siten kustannusten hallitsematon kasvu.

Luovassa hallinnassa kilpailua voi tapahtua myös julkisen sektorin toimijoiden välillä ja siten kilpailu on eri asia kuin yksityistäminen. Luovan hallinnan mallissa kilpailu mitoitetaan paikalliset olosuhteet huomioiden ja onnistumisista palkitaan kaikkia arvoverkkoon osallistujia.

Organisaatioiden välisen avoimen tiedonkulun ja läpinäkyvyyden edistämiseen tarvitaan Lappalaisen mukaan myös investointeja tietotekniikkaan. Oikein toteutettuna ratkaistaan samalla myös viimeaikoina paljon esillä olleet yksilön tietosuojaan liittyvät haasteet.

Alustatalousajattelu avuksi sote-uudistukseen

Lappalainen esittää alustataloutta välineeksi arvoverkkojen yhteistoiminnan kehittämiselle. Alustatalouden ”omistajaorganisaatio” tarjoaisi toiminnalle digitaalisen alustan, jota muut tuote- ja palvelutarjoajat voivat yhteistyössä hyödyntää. Alusta kykenee synnyttämään yksittäistä toimijaa laajemman kysynnän, koska se tarjoaa tuotteita ja palveluja loppuasiakkaille joustavammin, saavutettavammin ja kustannustehokkaammin.

– Alustatalouden kaltaisten verkostoteknologioiden avulla voisi vihdoin toteutua radikaaleja palveluinnovaatioita, jotka voisivat nopeuttaa sote-uudistamisen tavoitteita, Lappalainen toteaa.

Omistajaorganisaation asema antaisi julkiselle sektorille työvälineen hallita koko sote-arvoverkkoalustan palvelutuotantoa. Tällöin olisi huomioitava, että ylimitoitettu sääntely ja ohjaus voivat heikentää arvoverkon luovuutta ja siten kykyä jatkuvaan uudistumiseen. Tällä hetkellä alustatalousajattelun edistämisen keskeinen haaste on Lappalaisen mukaan alustataloutta koskevan lainsäädännön kehittämättömyys.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Wolffilla oli suurperhe

Ulkovaasalainen/Heikki Halonaen/ 25.7. 2015 Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka …

Vastaa