Palosaaren historia

Vaasn Setlementtti

Palosaarella sijaitsee Vaasan yliopiston kaunis kampusalue ja korkeakouluopiskelijat ovatkin näkyvä osa tämän päivän Palosaaren arkea.

Kaupunginosan historia alkaa sataman perustamisesta Palosaaren salmeen 1700-luvun lopulla. Sataman liepeillä oli valtakunnallisestikin tarkasteltuna varsin mittavaa laivanrakennustoimintaa 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Teollisuusyhteisö alkoi muodostua 1800-luvun puolivälissä, kun Palosaarella aloitti toimintansa Vaasan Puuvillatehdas. Vanhan Vaasan palon jälkeen Vaasan kaupungin siirto läheiselle Klemetsön niemelle vauhditti myös Palosaaren kehitystä ja sinne syntyi muutakin teollisuutta. Teollisuuslaitokset houkuttelivat työntekijöitä ympäröivältä maaseudulta ja useimmiten he asettuivat asumaan työpaikkansa läheisyyteen. Pitkät työpäivät ja ahtaat asuinolot synnyttivät useita ongelmia, joiden johdosta myös Vaasan Setlementtiyhdistyksen edeltäjä Työkotiyhdistys perustettiin 1900-luvun alussa huolehtimaan lapsista vanhempien pitkien työpäivien aikana.
Alueliitosten jälkeen 1930-luvulla alkoi Palosaaren kaupunkirakenteellinen muutos. Pienet mökit ja kapeat kujat vaihtuivat kaksikerroksisiin hirsitaloihin ja leveisiin katuihin. Korkeat kerrostalot ja suuret oppilaitosrakennukset tulivat 1950- ja 60-luvulla. Tultaessa 1980-luvulle suuri osa teollisuuslaitoksista oli lopettanut toimintansa Palosaarella ja kehitys kohti tietoyhteiskuntaa alkoi voimistua. Yliopisto siirtyi Puuvillan tiloihin ja Wolffin puistoon rakennettiin valtion virastotalo. Työläisväestö alkoi korvautua opiskelijoilla ja virkamiehillä.
Palosaarella sijaitsee myös huvilakaupunginosa Vikinga, jonka muutos ei ole ollut aivan niin suuri kuin muun Palosaaren. Vikinga on muuttunut idyllisestä huvilakaupunginosasta merenläheiseksi omakotialueeksi, jonka arvo kiinteistömarkkinoilla on korkea.
Palosaaren asukaspohja on opiskelija- ja vanhusvoittoinen. Asukasmäärä on noin 5500, josta 20 – 64 -vuotiaiden osuus on 66 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 36 %. Koko Vaasan kaupungin alueella vastaavat luvut ovat 61 % ja 28 %. Vaikka työläisväestö on perinteisesti ollut Palosaaren suurin asukasryhmä, on kaupunginosassa aina asunut useita yhteiskunta- ja kieliryhmiä rinnakkain. Palosaaren historia on yhdistänyt näitä eri asukasryhmiä tiiviiksi ja paikkaan sitoutuviksi yhteisöiksi, jotka kokevat identiteettinsä voimakkaasti palosaarelaisiksi.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa