Månedlig Spotpriser | Lån uten Sikkerhet lav Rente | Bilforsikring | Billige Varmepumper | Barneforsikring | Boligalarm | Kredittkort i Utlandet | Beste Mobilabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmällea Vaasaan: Romppa ja ABB

Näe syvemmällea Vaasaan: Romppa ja ABB

Gottfrid Strömbergin kehittämät sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi.

Oy Strömberg Ab sai alkunsa Berliinissä sähkötekniikkaa opiskelleen Gottfried Stömbergi vuonna 1889 Helsinkiin perustamasta Gottfr. Strömbergin sähköliikkeestä, josta tuli Ab Gottfr. Strömberg Oy -niminen osakeyhtiö vuonna 1909. Myöhemmin nimi muuttui vielä lyhyempään muotoon Oy Strömberg Ab. Fuusion seurauksena vuonna 1983 yrityksen nimi muuttui muotoon Kymi-Strömberg Oy ja edelleen vuonna 1988 ABB Strömberg ja viime vuosina puhtaasti ABB:n Suomen yksikkö.

ABB on jatkanut Suomessa menestyksekkäästi Strömbergin jalanjäljissä vuodesta 1988: johtavan globaalin sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymän voima on huipputeknologiassa, globaalissa jalanjäljessä ja vahvoissa paikallisissa juurissa.

Sähkötekniikan uranuurtaja: Gottfrid Strömberg

Axel Gottfrid Strömberg syntyi Utajärvellä, Muhoksen Pitäjässä Oulun läänissä vuonna 1863, jolloin kodeissa ei tunnettu sähkövaloa.
Gottfrid kiinnostui sähkötekniikasta jo koulupoikana ja valmisti vuonna 1880 Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen. Hän valmistui Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1885. Sähkötekniikkaan hän perehtyi Berliinin kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa ja Hannoverin teknisessä korkeakoulussa.

Gottfried toimi opettajana

1887 Gottfrid Strömbergistä tuli Suomen ensimmäinen sähkötekniikan opettaja. Ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat hänen oppilaitaan.

Gottfrid Strömberg ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi vuonna 1889 toimittamalla Helsingin maistraattiin elinkeinoilmoituksen.
”Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliiketta…” Ote Strömbergin elinkeinoilmoituksesta. Uuden yhtiön tunnuslause oli ”Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet”. 
Strömbergin suunnittelemat sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Hän toimi yhtiön toimitusjohtajana aina vuoteen 1919 ja hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä kuolemaansa saakka. 

Vaasan Romppa

Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Strömberg osallistui Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.

Vaasan yksikön tuotanto pääsi käyntiin välittömästi sotien jälkeen 1945. Tuotantoyksiköt rakennettiin ns. Strömberg Parkin alueelle. Alueelle rakennettiin vuosina 1941–48 konetehdas, moottoritehdas ja kontaktoritehdas. Seuraavassa vaiheessa Parkin alueelle rakennettiin 1950–1956 muuntajatehtaat, liesitehdas ja korkeajännitelaboratorio. Vaasan tehtailla työskenteli parhaimmillaan 5 000 Strömbergin työntekijää.

Suomalaisille kotitalouksille Strömberg tulikin tutuksi ennen kaikkea sähköliesistä, joiden tuotantoa varten perustettiin Vaasaan vuonna 1955 oma liesitehdas.

Fuusioita

1980-luku

Kymi-Kymmenen ja Strömberg fuusioituivat 1983 ja nimeksi tuli Kymi-Strömberg. Strömberg siirtyi Asealle 1986. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle.

1988

ABB-yhtymä syntyi kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri yhdistivät sähkötekniset liiketoimintansa. Sen suomalainen tytäryhtiö on ABB Oy, jonka ydin on Strömberg. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistu

Romppa oli kokonaisten sukujen kaikien jäsenten työpaikka.

Lähteet ABB ja Wikipedia

Tutki lisää:

https://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/kaikki-tiet-johtavat-rompalle.html#f663f892

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Henkilökuva: Leif Färdigin itsemurhakirje

Leif Färdingin itsemurhakirje Suomi-lehti 7/1984 Leif färding on kuollut Suomi-lehti 7/1984. Leif kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa …

Vastaa