Strøm | Lån på Minuttet | Best i Test Varmepumpe | Bytte Vinduer 2019 | Forsikringsselskap | Innbruddsalarm | Rente Kredittkort | Billig Advokat
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmällea Vaasaan: Järjestötoiminta Palosaarella 1909

Näe syvemmällea Vaasaan: Järjestötoiminta Palosaarella 1909

Järjestötoiminta Palosaarella 1909

E.K. Louhikon mukaan järjestötoiminta toi uutta uskoa ja toivoa työläisten elämään Vaasan Palosaarella viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Erityisesti Puuvillan työläisnaiset innostuivat toiminnasta.

Työväenyhdistyksellä oli suuri merkitys

E.K.Louhikko
Me teimme vallankumousta
Oy SuomenKirja Helsinki 1943

Niin kuin sanottu, minun Vaasaan tullessani 1909, elämä Palosaaren tehdasyhdyskunnassa oli aivan huliganismin ja juoppouden turmelemaa. Meidän työmme, vaikka sen itse sanonkin, jätti muutamassa vuodessa aivan silminnähtävää jälkeä.

Monet sellaiset nuorukaiset, jotka aikaisemmin olivat kuluttaneet aikansa väkijuomien käytöön ja kaduilla ja kujilla maleksimiseen, meidän onnistui vetää työväenyhdistyksemme toiminnan piiriin. Varsinkin voimistelu ja urheilutoiminta sitoi satamäärin poikia toi­mintaamme ja antoi heille harrastuksia; sittemmin heistä monet siirtyivätkin urheiluseurasta yhdistyksemme moniin muihin rientoihin, ammattiosastoihin ja työväenyhdistyk­sen tarjoamiin tehtäviin.

Mutta vielä suurempi oli muutos Vaasan Puuvillatehtaan yli tuhatlukuisen naistyöläisjou­kon keskuudessa. Näistä tytöistä, joilla ei ollut mitään muuta ajankulua kuin käydä kaupungissa tanssi-iltamissa ja samoilla katuja edestakaisin nuorten miesten kanssa, onnistui meidän 1913 loppuun mennessä vetää piiriimme useita satoja — uskaltaisinpa sanoa, että melkein puolet koko tuon suuren tehtaan valtavasta työläisarmeijasta oli tavalla tai toisella liittynyt työväenyhdistyksemme vai­heille ryhmittyvään järjestötoimintaan.

Useat ammatti­osastot joutuivat jäsenmäärässään toteamaan moninkertai­sen nousun. Työväenyhdistyksen monet harrastukset sai­vat aivan ylen määrin tarjokkaita, ja nuoriso-osastomme jäsenmäärä kohosi parhaana aikana lähes 500 henkeen.

Toiminta oli todella vilkasta. Niinpä meillä alkoi näinä vuosina ilmestyä sosialidemokraattisen työläisnuori­son viikkolehti »Työläisnuoriso». Lehden levittämiseksi oli sen toimitus järjestänyt koko maassa silloin toimivien iiuoriso-osastojen kesken kilpailun. Kilpailuun osallistui­vat kaikki kaupunkien suuret teollisuuskeskukset, muis­taakseni yli kymmenen nuorisoyhdistystä oli mukana. Me levitimme Palosaaressa lehteä niin runsaasti, että monet kuukaudet olimme levityskilpailussa ensimmäisenä johtavana yhdistyksenä. Muistan selvästi, mitenkä me varsinaisten tilausten ohella, joita oli parisataa, joka viikko myimme kolme, neljä, jopa viisikin sataa irtonumeroa tuolla suhteellisen pienellä alueella.

Muistan, mitenkä rinta pystyssä me myöhemmin nuorisoliittomme edustajakokouksessa alleviivasimme omia saavutuKsiamme. Esi­merkiksi helsinkiläiset levittivät lehteä korkeintaan pari sataa kappaletta osastoa kohti, ja me pääsimme kuten sanottu usein puoleen tuhanteen. Urheiluseuramme toimin­nasta ja saavutuksista voidaan esimerkkinä mainita, että kerrankin Vaasan voimistelu- ja urheilupiirin piirijuhlassa meillä oli naisten 10 x 100 m:n viestinjuoksussa 10 jouk­kuetta, toisin sanoen 100 puuvillatehtaan tyttöstä oli Vaasan urheilukentällä näyttämässä kuntoaan. Emme olleet toimineet ihan turhaan, oltakoonpa nykyisin nais­ten rata- ja kenttäurheilusta mitä mieltä hyvänsä.

Vaasassa-oloni muodostui useassa suhteessa käänteentekeväksi vastaisen elämäni kulkuun nähden. Sosialidemokraattisen puolueen ja ammattijärjestön toimesta järjestettiin Helsingissä joulukuussa 1911 ja tammi—helmikuuss 1912 ensimmäinen puolueopisto. Tähän opistoon koottii ammattiliittojen ja puoluejärjestöjen suosittamina ja apurahoilla 40 osanottajaa. Koska se oli puolueen ensimmäinen korkeakoulu, niin sinne koottiin lähinnä puoluetoiminnassa ja ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisimmin mukana olevat. Joukossa oli puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen palkattuja toimihenkilöitä, nuorempia sanomalehden toimittajia ja eri ammattiosastojen apurahoilla tulleita toimihenkilöitä.

Hyvin monet näistä kurssitovereistani tuhottiin Venäjällä vuosina 1936—1939 Karjalan kommunistipuhdistuksissa. Minä sain vaasalaisten toverieni kehoittamana suosittamana Metalliteollisuustyöntekijäin liitolta apurahan. Lisäksi Vaasan kunnallisjärjestö ja nuorisoyhdistys antoivat lisäapurahan, niin että tuon lähes kolme kuukautta kestäneen kurssiajan selvisin taloudellisesti. ss. 80-82

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmällea Vaasaan: Rewell-Center ja Wolff

Kun Viljo Rewellin keskuskorttelia alettiin rakentaa, syntyi äänekäs haloo ns Wolffin talon puolesta. Muut talot …

Vastaa