Strømleverandører | Rimelig Forbrukslån | Test av Varmepumper | Eiendomsmegler Stavanger | Husforsikring | Hjemmealarm | Søk om Kredittkort | Beste Advokat
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Wolffilla oli suurperhe

Näe syvemmälle Vaasaan: Wolffilla oli suurperhe

Ulkovaasalainen/Heikki Halonaen/ 25.7. 2015

Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka 17 lasta olikin ajan talonpoikaisperheessä vielä melko tavallista.

Carl Gustaf Wolff oli isänsä puolelta saksalaista syntyperää.  Hänen isänsä Johann Ludvig Dietrich oli kotoisin Hannoverista ja äitinsä Brita Piteåsta Ruotsista.  Dietrich Wolff toimi sotilassoittokunnan kapellimestarina Viaporissa ja myöhemmin Porin rykmentissä.  Carl Gustafin syntymäkotikunnaksi on asiakirjoissa merkitty Helsinki, vaikka hänen sanotaankin todellisuudessa syntyneen vuonna 1800 Noormarkussa.  Vaasaan Carl Gustaf Wolff muutti joka tapauksessa Porista. Hänellä oli kaksi sisarta Wilhelmina ja Gustava Amalia.  Edellinen on todennäköisesti kuollut lapsena, mutta Gustava Amalia muutti myöhemmin Vaasaan ja avioitui Johan Fredrik Herrgårdin kanssa.  Dietrich Wolff oli kuollut Suomen sodan loppuvaiheessa Kemissä 1809, mutta Brita oli muuttanut todennäköisesti tyttärensä kanssa Vaasaan, jossa kuollut 1822.  Carl Gustaf Wolff oli pian isänsä kuoleman jälkeen mennyt Porissa kauppa-apulaiseksi ja siirtynyt Vaasaan vuoden 1820 tienoilla.

Nuori Wolff oli ilmeisesti menestynyt kauppa-alalla siksi hyvin, solminut liikesuhteita ja kerännyt luottamusta, että hän saattoi jo 1825 ryhtyä kauppiaaksi omissa nimissään.  Vuonna 1827 Carl Gustaf Wolff avioitui Maria Magdalena Hedmanin kanssa.  Tämän vanhemmat olivat kirjansitoja Carl Johan Hedman ja hänen puolisonsa Maria Christina, os. Åström.  Seuraavana vuonna hän hankki ensimmäisen osakkuutensa laivaan astuen näin laivanvarustusalalle, mistä muodostui vähitellen hänen pääasiallinen ammattinsa.

Carl Gustafille ja Marialle syntyi kolme lasta:  Karl Ludvig Fritjof 1828, Gustaf Uno Waldemar 1832 ja Maria Carolina Ingeborg 1836.  C.G.Wolffin ensimmäinen puoliso Maria kuoli jo 1844 vain 40-vuotiaana.  Näinä vuosina Wolffin liiketoimet kasvoivat voimakkaasti.  Wolffin Palosaaren salmessa ollut telakka alkoi 1834 lähtien rakentaa aluksia pääasiassa hänen omaan käyttöönsä, kauppiaana Wolff aloitti ensimmäisenä vaasalaisena säännöllisen kirjakauppatoiminnan ja oli mukana kaupungin ensimmäisen sanomalehden Wasa Tidningin perustamisessa 1839.

Jo seuraavana vuonna vaimonsa kuoleman jälkeen Carl Gustaf Wolff avioitui uudelleen.  Uusi puoliso oli 21-vuotias Natalia Strömsten, jonka vanhemmat olivat raatimies Isak Otto Strömsten ja tämän puoliso Jakobina Kristina (os. Krook).  Sulhanen oli morsianta 24 vuotta vanhempi.  Pariskunnalle syntyi 20 vuoden aikana kaikkiaan 14 lasta. joista neljä kuoli pikkulapsina.  Kaiken kaikkiaan Carl Gustaf Wolffin esikoisen ja nuorimmaisen välillä oli 36 vuoden ikäero.

Krimin sota aiheutti menetyksiä Wolffin varustamolle ja sen alusmäärä putosi vuoteen 1856 mennessä seitsemään, vaikka toki ne olivatkin vaasalaislaivoista selvästi suurimpia.  Tämän jälkeen varustamo sai kirjaimellisesti lisää tuulta purjeisiinsa ja 1867 se omisti enemmän tonnistoa kuin Suomen Pohjanlahden muut kaupungit yhteensä.  C.G.Wolff valittiin itseoikeutetusti vuosikymmenien tauon jälkeen kokoontuneille valtiopäiville porvarissäädyn edustajaksi.  Tämä suuren menestyksen kausi päättyi kuitenkin Wolffin kuollessa Tukholmassa 1868.

Jo ennen isänsä kuolemaa oli Wolffin toiseksi vanhin poika Gustaf Uno Waldemar lähtenyt seuraamaan hänen tietään kauppiaana Vaasassa ollen jo 1860-luvun lopulla mm. useiden maiden konsulina.  Carl Gustafin ja Natalian vanhin tytär Eloise Natalia Wilhelmina (1847-1928) ehti avioitua 1866.

Natalia Wolffilla oli leskeksi jäätyään 1868 perheessään yhdeksän lasta, joista nuorin vasta neljävuotias.. Lapsista Carl Eugen Oscar (1851-1937) tuli ylioppilaaksi 1869 ja lähti opiskelemaan.  Hänestä tuli myöhemmin puunjalostusteollisuuden merkkimies, isänsä tavoin valtiopäiväedustaja ja aikanaan mm. Suurta Adressia keisarille luovuttamaan lähteneen valtuuskunnan puheenjohtaja.  Aline Caroline Virginia avioitui 1873 serkkunsa Karl Johan Herrgårdin kanssa ja nuoripari muutti Ilmajoelle Yli-Talvitie tilalle, jota alettiin kansan suussa kutsua ”Herkoolin kartanoksi”.  Myös Wolffien toiseksi nuorin lapsi Carl Albert Ossian muutti 1885 Ilmajoelle, todennäköisesti sisarensa luokse.

Wolffien pojista kolme jäi asumaan äitinsä luokse.  Gustav Alexander Gideon toimi kauppakonttoristina Vaasassa ja kuoli 26-vuotiaana, Carl Rudolf Mortimer (1854-1885) asui myös äitinsä luona kuolemaansa saakka. Axel Gustaf Ferdinandista (s. 1859) ei ole 1885 jälkeen varmaa tietoa.  Lydia Mathilda Charlotta (1858-1941) avioitui 1880 Isidor Eskil Taucherin kanssa ja nuorimmainen Alice Anna Maria (1864-1916) 1885 Wolter Ramsayn kanssa (josta mainittakoon, että hänen kälynsä oli kaikkien sukututkijoiden tuntema Jully Ramsay).  Pojista Gustav Edvard Reguel (1862-1917) eli vaiherikkaan elämän.  Hän osallistui aktivistien toimintaan, minkä vuoksi joutui karkotetuksi maasta 1903 ja toimi sen jälkeen liikemiehenä ulkomailla kuollen lopulta Tukholmassa.  Hänen poikansa Carl Thomas Reguel oli yksi ensimmäisistä Saksaan koulutukseen lähteneistä jääkäreistä keväällä 1915.

Tutustu alkupaeräiseen lähteeseen:

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa