Strøm | Refinansiering av Gjeld uten Sikkerhet | Lainat | Brystsmerter | Beste Forsikringsselskap 2016 | Boligalarm | Beste Kredittkort Drivstoff | Mobilselskaper 2019
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Puuvillatehdas

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Puuvillatehdas

Vaasan Puuvillasta on vähän fiktiivistä ta jopa fakatiasta meteriaalia.

Susanna Alakosken työhuoneessa on valmistumassa neliosainen romaanisarja, joka nostaa valokiilaan neljä sukupolvea Vaasan puuvillatehtaan naisia: heidän työnsä tehtaassa ja elämänsä ahtaissa palosaarelaisasunnoissa, ilot ja surut, ystävyydet ja rakkaudet. Ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2020.

Vaassan Puuvillatehdas oli myös  Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, ja myös vaasalaiskirjailija Venny Kontturin työpaikka vuosien ajan. Vaasan puuvillatehtaan perusti 1857 kauppaneuvos August Alexander Levón. Yhtiön kehruutehdas valmistui 1859 ja kutomo 1868. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää.

Tehtaan varjossa Palosaarella
tehtaan pilli määräsi päivän kulun

Vaasan kaupunginteatterin Ruukinkuja näytelmässä (ensi-ilta 05.11.2010) oli vaikuttava kohtaus kuvitteelliselta Vaasan Puuvillatehtaalta noin vuonna 1927. Häly ja kova työpaine ja hiostuksen tunne välittyy rampin ylitse kunnes armelian tehtaan pilli keskeyttää työn – aloittaakseen sen pian uudelleen.

Tehtaan pilli soi niin töiden aloittamisen ja lopettamisen kuin ruokatunnin alkamisen ja päättymisen merkiksi. Puuvillan pilli rytmitti palosaarelaisen elämän vuosikymmenien ajan.

Käynti Vaasan Puuvillatehtaassa

Vaasan Puuvillatehdas julkaisi vuonna 1936, ilmeisesti jälleenmyyjille tarkoitetun vihkosen ”Käynti Vaasan puuvillatehtaassa”. Julkaisun sisällön muodostavat tuotantomäärät ja tuotantotavan kuvailu.

Tuotannon monnipuolisuus ällistyttää mutta vihkon tekstin kautta on mahdollista lukea rivien välistä myös kiireestä ja työpaineesta sekä siitä, miten tarkkaan kaikki oli ohjelmoitu. Työntekijä oli vain koneiston osa.

 

Tehtaan koulu, työväenyhdistys ja viraapelit

Vaasan Puuvillatehdas vaikutti monin tavoin varsinkin palosaarelaisen elämään. Tehdas antoi työtä ja toimeentuloa erityisesti naisille ja tytöille mutta vaikutti myös lasten mahdollisuuksiin päästä osalliseksi sivistyksestä.

Kesällä 1905 aloitettiin Palosaarella entisen peruskoulun tontilla uuden koulun rakennustyöt. Koulu valmistui seuraavana vuonna. Koulusta varattiin yksi luokkahuone tehtaankoululle. Vuonna 1889 oli tullut asetus, joka määräsi että kuntien pitää järjestää opetusta vähintään 12 tuntia viikossa nuorille, jotka ovat työssä tehtaissa tahi jossakin ammatissa.

Vaasan käsityöläisyhdistys oli kuitenkin sitä mieltä, ettei kukaan pitäisi työssä tällaisia lapsia mutta 86 lasta ilmoittautui suuren puuvillatehtaan työläisistä koulun opppilaaksi. Näin sai alkunsa Palosaaren tehtaalaiskoulu. (Historiaa Palosaaren koulusta 100 vuoden ajalta 1896-1996, kaupunginkirjasto/wasaensis)

Mutta kouluakin suurempi merkitys oli Vaasan työväenyhdistyksellä. Yhdistyksen merkityksestä kertoo E.K. Louhikko kirjassaan ”Teimme vallankumousta”. ss. 80-82.

Mutta vielä suurempi oli muutos Vaasan Puuvillatehtaan yli tuhatlukuisen naistyöläisjou­kon keskuudessa. Näistä tytöistä, joilla ei ollut mitään muuta ajankulua kuin käydä kaupungissa tanssi-iltamissa ja samoilla katuja edestakaisin nuorten miesten kanssa, onnistui meidän 1913 loppuun mennessä vetää piiriimme useita satoja — uskaltaisinpa sanoa, että melkein puolet koko tuon suuren tehtaan valtavasta työläisarmeijasta oli tavalla tai toisella liittynyt työväenyhdistyksemme va­heille ryhmittyvään järjestötoimintaan. Lue:

Tehdas vaikutti niin työ kuin vapaa-aikaan. Varsin merkittäväksi muodostui Puuvillan korjaamo, jonka työntekijät saivat luvalla valmistaa vapaa-aikanaan oman veneenmoottorin. Nämä viraapeleiksi-kutsutut moottorit puksuttivat vaasalaisilassa mootoriveneissä vielä 1950-luvulla.

Kysymys ei ollut vain mootttorista, vaan myös aikakoneesta, jonka avulla saattoi unohtaa raskaan tehdasorjuuden Merenkurkun saaristossa ja selillä.

Orpo neekeripoika ja Vaasan puuvilla

Koko Vaasan Puuvillatehtaan ajalta on kovin vähän kirjallista muistitietoa ja fiktiota. Yksi pieni erikoisuus kuitenkin löytyy. Kysymyksessä lienee ensimmäinen suomalainen tuotesijoittelu eli piilomainonta kirjallisuudessa.

Gummaerus julkaisi vuonna 1930 Helga Nuorpuun kirjoittaman lastenkirjan Pelle Pam seikkailemassa. Kirjassa käydään nopealla visiitillä useissa suomalaisissa tehdaslaitoksissa, myös Vaasan Puuvillatehtaassa

Neekeripoika Tom

Vaikka et sinä olekaan nähnyt ainoatakaan neekeripienokaista, niin on moni neekerilapsi kuitenkin lähettänyt sinulle terveisensä. Vieläpä tehnyt työtäkin sinun tähtesi ja sinun hyväksesi”.

Onnellinen neekeripoika Tom asui orpona neekerikylässä Amerikassa, ja kuuli kerrottavan Suomen lapsista ja lumesta. Niinpä hän ja muut lapset poimivat puuvillapellolla oikein ahkerasti puuvillahapsuja, että Suomen lapset saisivat jotain lämmintä ylleen. Ja lopulta Vaasan Puuvillatehdas tekee onnellisen neekerilapsen puuvillasta kangasta. ”

Lienee selvää että Helga Nuorpuu kuittasi tuotesijoittelustaan vähintään hamekankaan tai sitten palkkion lunasti Gummerus. Lue tarkemmin Pelle Pamista Kari Rydmanin nettisivulta.

Vaasan Puuvillatehdas

Vaasan puuvillatehtaan perusti 1857 kauppaneuvos August Alexander Levón joka oli perustamassa myös toista merkittävää vaasalaista teollisuusyritystä Vaasan Höyrymylly Oy:tä. Yhtiön kehruutehdas valmistui 1859 ja kutomo 1868. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää. 1930-luvun alussa Vaasan Puuvillan osuus koko Suomen puuvillatuotannosta oli 12,5 prosenttia.

Tapio Parkkari

Käynti Vaasan Puuvilla Oy:n tehtaassa.

Vaasan Punvilla Oy:n maa man pohjoisirnman pnuviliatehtaari, perustamisvuosi on 1857. Tehtaan asema rneren rannalla on sangen edullinen, koska puuviIlateollisuuden tarvitsema raaka-aine, koneet ja monet muutkin tarvikkeet tuoduan maahamme vesitse ja voidaan sils purkaa Vaasan Puuvilla O’y:n omaan laituriiin, johon jopa Amerikasta saakka punvillalastissa tulleet laivat uivat.

Tuotantokyky

Vaatimattomasta alusia tehdas on vähutellen kehittynyt täydelliseksi puuvillan jalostustehtaaksi ja käsittää nyt kehräämön, kutomon, värjäämön, vii­meistelemön, lankojen ja kankaitten merseroirnis­laitokset sekä ompelulanka- ja köydenpunontaosastot. Tehtaassa on yhteensa n. 45.OOO värttinää ja 940 kutomakonetta. Vuotuinen kangastuotanto on n. 4,800 km vastaten — linnuntietä – maitan Vaasasta Aleksanriaan, egyptiläisen puuvillan kotimaahan, ja lankaa kehrätään noin 1,700,000 kg. Tämän lankamäärän. pituus on yli 1,000 kertaa maa­pallon yrnpiirysmitta päiväntasaajan kobdalta.

3 Raaka-aine

Raaka-aineena käytetaän pääsiallisesti amerikkalaista puuvillaa, mutta kaikkiin hienompiln lankoihin ja kankaisiin käytetään rnyös laadultaari parempaa egyptilaistä puuvillaa. Puuvilla, joka ostetaan New Yorkin. Liverpoolin tai Bremenin puuvillaporsseissä, tuotetaan n. 500 lbs. käsittävissä kovasti puristetuissa paaleissa.

4. Voimakeskus.

Tarvittavan käyttovolman toimittaa tehtaa oma höyryvoima-asema, jonka vuotuinen polttoaineen tarve on n. 70O0 tonnia kivihiiltä. Höyryrykeskus, joka kehittäa kaiken tarvittavan käyttö-, lämmitystys- ia tehdashöyryn, käsittaä 2 nykyalkaista ketjuarinakattilaa seka 3 vanhempaa varakattilaa.

Vuodesta 1927 alkaen tchdas on kokonaisuudessaan siirtynyt sähkökäyttöön, ja sähkbvirrari voirnaa seka valaistusta varten antaa 3.000 KVA:n de Laval turbogeneraattori, jota paitsi voimavarana on 1,500 KVA : n S.S. Turbogeneraattori.

5. Valmistus

Vaikkakin puuvilla aina ostetaan tunnettujen tyyppien mukaaii, on se kuitenkin ennen jalostaniiseen ryhtymista luokiteltava. Tämän jälkeen samaan luokkaan kuuluva puuvilla useista en paa­leista sekoitetaan n.s. paalinanavaajassa, joka osittain irroittaa kuidut toisistaan. Tästä koneesta johdetaan puuvilla sekoitusosastolle, jossa en laadut jon­uvat kullekin varattuun karsinaan, missä seko­tusta edelleen taydennetiiän. Täman menettelyn tarkoituksena on. poistaa puuviilassa usein esiinty­vat kuidun pituuden, värin. y.m. eroavaisundet, jotta valmis lanka aina olisi rnahdollisimman yhte­näisfä.

Puuvillassa esiintyy aina paijon vieraita aineita, kuten. hiekkaa, lehtiä, siemeniä y.m., ja nämä poistetaan tarkoin puuvillan kuiduista erinäisissä puhdistuskoneissa. Naistä koneista puuvilla tulee vanu­huovan muotoisena, joka kierretään ns. !aapeiksi. Tässä vaiheessa toirnitetaan ensimmäinen tarkastus punnituksen muodossa, jolloin jokanien laappi punnitaan. Tällaiset tarkastukset unsiutuvat muutoin jokaisen valmistusvaiheen jälkeen.

Nämä puhdistusmenetelmat eivät kuiteiikaaii vielä tyydytä, vaan on puuvillasta poistettava pienimmätkin rikat. Tämä aikaansaadaain karstauksen avulla, jolloin puuvillasta poistetaan rnyös tomu ja liian lyhyet kuidut. Samalla irroitetaan kaikki kuidut toisistaaii, niin että puuvilla tulee koneesta ohuena, tasaisena hahtuvina ja kootaan nauhamaisena karstakannuihin.

KarsIauskone on suoranainen kehityksen tulos tavallisesta käsikarstasta ja työskentelee saman penaatteen mukaan.

Sellainen puuvilla, josta aiotaan kehrätä esim. kiiltolankaa, ompelulankaa tai hienompiin kangaslaatuihin tarkoitettua lankaa, joille langoille siis asetetaan korkeat kestävyys- ja tasaisuusvaatimukset, kasitellään vielä kampauskoneissa. Karstauskone ja kampauskone ovat viimeiset varsinaiset puhdistuskoriect, joita taas seuraa venytyskone. Tämän koneen tarkoitukseiia on yhä toistuvan kertauksen ja venytyksen avulIa saada edellämainittu “puuvillslsnks” mahdollisimman tasavahvuiseksi ja punvillakuidut yhdensuunta­siksi.

Ennen varsinaiseen kehräämiseen ryhtyrnistä on “puuvillanauha” vieläkin venytettäivä ja esikehrättävä n.s. slubb-, intermediate-, roving ja finejack-koneissa, Vasta näitten työvaiheitteii jälkeen vo­daan lanka kehrätä. Tama tapahtun meilla rengaskehruukoneissa, joissa viimeinen venytys ja lopuöllinen kiertiirninen suoritetaan 4—9,000 kierroksen minuuttnopeudella.

Paitsi rengaskehruukuiieita on olemassa vietä toi­siakin kehruukorieita, nimittäin mule- eli selfactorkoneet, joita käytetään pääasialIisesti verkatehtaissa, mutta joilla meillil kehrätään jätelankoja ja villaa sisältäviä lankoja. Tällaisten lankojen valmistustus poikkeaa suuresti tavallisten puuvillalanko­jen va!mistuksesta ia tapahtuukin valian erillään enikoiskoneilla irnitaattikehräämössämrne.

Myyntiä varten valmistettu joko yksi- tai usearnpisäikeinen lanka toimitetaan joko puolattuna, jolloin ostajina esintyvät pääasiallisestt tnikootehtaat tai vyyhdettynä vähittäiskauppaa varten. Useampisäikeisista langoista mainittakoon kalastuslangal, jotka meillä muodostavat huomattavan osan lankamyynnista. Nämä, kuteii muutkin vyyhdetyt langat, toimitetaan rnarkkinoille 10 lbs käsittävissä puristetuissa kimpuissa. Suunin osa kehräämästämme langasta käytetään kuitenkin omassa kutomossamme, joko valkaisemattomana, valkaistuna tai värjättynä.

Kutomo tarvitsee loimi- ja kudelankaa. Loimilanka puoIataan kehruukoneen puolilta kartiomaisille tai muille puolille, joilta kangas luodaaii liisterikoneen tukeille. Näille tukeille rnahtuu jopa 500:kin Iankaa rinnakkain, ja kukin lanka on pituudeltaan n. 5O.OOO m.

Kankaari loimessa saattaa kuitenkin olla jopa enmmän kuin. 4,000 lankaa, rninkä vuoksi liisterikoneessa yhdistetään tarvittava määrä aikaisemmin mainittuja tukkeja. Liisterikoneen pääasialli­lieu tarkoitus on, kuten nimestäkin jo ilmenee, liisteröidä loimi, sillä liisteröimäton lanka ei kestäisi nopean. kutomakoneen aiheuttarnaa rasitusta.
Liisterikoiieesta saatu kutomakoneen tukki siirretään niisityshuoneeseen, jossa loimilangat vedetaau niiteen ja kaiteeseen.

Nyt on tukki valmis kutomoon vietävaksi. Sinne on kehräämö toimittanut tällä välin toimittainit vaikaisemattoman kudelangan kudepuolille kehrattynä ja värjaamo vyyhdeissa värjätyn kudelaugan. joka pu­laamossa puolataaii kudepuolille.

Kutomoissamme valmistetaan mitä erilaisimpia kankaita, osittain valkaisernattomasta langasta, kuten printersiä, twilliä sideharsoa ja lakanakankaita, osittam taas värjätystä langasta, kuten paitakangasta, raidallisia ja ruudullisia naisten pukukankaita, pöytiiliinoja, flanelleja y.m. Meidän tuotantomme kasittääkin käytännollisesti katsoen kaikkia laatuja karkeimmista peitekankaista aina hie­noimpiin ikkunaverhoihin.

Tarkastellessainme kutomakonetta, jolla kaikki nämä erilaiset kaukaat valmistetaan, huomaamme, etä se on kehittynyt tanallisista kangaspuista ja suurin piirtein säilyttänyt alkuperiiisen muotoiisa ja työtapansa. Kehitys on kuitenkin johtanut mahdollisimman suureen nopeuteen — nykyään yli 200 iskua minuutissa — sekd aikaansaanut useita erikoiskoneita, joita rneidänkin kutomossamme tapaamme.

Siellä näemme esiin. raskaat canvas-koneet, ruudullisten kankaiden valmistuksessa käytetyi koneel ja tämäii alan tekriiikan huippusaavutuksena ns. automaattikoneet, jotka itsetoimivasti suorittavat suurimmaii osan kutojan tyosta. mistä johtuen niitten teho on sangen suuri. N.s. kappalekonttoriin kutojat luovuttavat kutomarisa kankaat, jotka sie!tä perinpohjaisesti tarkastetaaii leveyden, pituuden, painon ja Iaadun suhteen.

Osa kankaista myydillin valkaisemattomana, kun taas suurin osa värjätään ja viimeistellään. Värjäämön ja viimeistelyosaston työt ovat sangen moninaisia ja vaativat lukuisia kalliita erikoiskoneita. SielIä näemme lankojen ja kankaitten valkaisu- ja värjäyskoneitten iisaksi erilaisia ka­!antereita, kuivauskoiieita, Iankojen ja kakaiden merseroimiskoneita. samettien harjaus- ja leikkauskoneet. Viineistelyn jälkeen suoritetaan tuotteiden viirneinen tarkastus ja mittaus, jolloin kaikki mahdollisesti ala-arvoiset kappaleet poistetaan. Vasta nyt on kangas valmis kauppaan laskettavaksi.

6 OmpeluIanka

Kuten tunnettua, on Vaasan Puuvilla Oy maamme ainoa ompelularigan valmistaja. Kaikille ompelulangoille on ominaista, että ne ovat useampisäikei­siä ja vaihtelee säikeitten lukumäära 2:sta aina 18:aan. Niitten kestävyydeile, kimmoisuudelle ja tasaisuudelle asetetaan hyvin ankaria vaatimuksia, ia tästä johtuen onkin ompelulangari valmistuk­seen kiinnitettävä erikoisen tarkkaa huolta. Om­elulanka valmistetaan yksisäikeisestä erikoislangasta kiertamallä yhteen tarpeellinen maara säikeitä langan nurnerosta riippuen.

Tamän ns. ker­taukseii jälkeen tapahtuu langan viimeistely, johon kunluu vahaarninen, harjaaininen ja killoittaminen. Vähittiiiskauppaan tarkoitetetut ompelulangat toimitetaaii 100 m. tai 200 yds käsitthvillä puurullilla kun taas teollisuutta varten aiottu lanka toimitetaan suuremmissa pakkauksissa aina 10,000 yds puolilla.

Helsiitki 1936 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmällea Vaasaan: Rewell-Center ja Wolff

Kun Viljo Rewellin keskuskorttelia alettiin rakentaa, syntyi äänekäs haloo ns Wolffin talon puolesta. Muut talot …

Vastaa