Related Articles
Wilhelm Friedrich Miertz´in unelmana oli – Kylpylä Kalarantaan. Kylpylää ei rakennettu, lähellä se tosin oli, mutta kuka oli tämä Mieritz? Hän oli saksalainen rakennusmestari, arkkitehti ja liikemies Johan Wilhelm Friedrich M. Tässä kaupungissa on paljon toteutumattomia unelmia. (Edit 28.05. 2019)
Hän tulla tupsahti Vaasaan 1860-luvulla ja yritti muuttaa katukuvaa täällä viiden vuoden ajan ja meni Helsinkiin, jossa suunnitteli muutamia sen ajan ´villoja´mm Kaivopuistoon ja jäljellä on ainakin Tuulimäki, missä toimii Cygnaeuksen Galleria.
Kaupungin arkistossa on ainakin kaksi hänen rakennuspiirrustustaan jäljellä. Toinen on pitkäkatu 44:ään mamselli Julie Kullvikille suunniteltu puurakennus, joka nyttemmin on jo hävitetty ja toiset piirrustukset koskevat julkisivun muutosta saman kadun numeroon 36, Moliisin talo. Itse hän asui sitä vastapäätä numerossa 41.
Mihin kaatui Mieritzin päätähuimaava kylpyläidea, mannermainen kylpylä Kalarantaantahi nykyisen Kruununmakasiinin seutuville? Rakennettiin uusi Vaasa -teoksessa maist. Mirjam Lehtikanto kertoo kylpyläajatuksen vaiheet: ”… elokuussa 1863 hän pyysi maistraattia osoittamaan hänelle sopivan paikan residenssitalon (Hovioikeus) ja lääninvankilan väliseltä ranta-alueelta voidakseen rakentaa sinne kylpylän.
Piirrustukset olivat valmiina… maistraatti lykkäsi ratkaisun elokuun loppuun ja määräsi raatimies Strömstenin, kauppias Sjöbergin ja räätälimestari Kreijerin tarkastamaan ja mittaamaan tarkoitukseen sopivan maa-alueen.
Määräpäivänä Mieritz saapui maistraatin istuntoon. Hän pyysi saada hallintaansa 100 kyynärää (k=59,38 cm) pituisen ja yhtä leveän alueen rannan ja Rantakadun väliltä. Alue oli jo mitattu. Maistraatissa tuli kuuluviin eriäviä mielipiteitä. Raatimiehet Hultin ja Wallen pitivät paikkaa liian keskeisenä. Tästä huolimatta päätettiin kyseinen alue vuokrata Mieritzille 50 vuodeksi.
Asia alistettiin kuvernöörin vahvistettavaksi (Näin lähellä oli Vaasa saada kylpylän!!!) …kuvernöörin virasto ei vahvistanut päätöstä, vaan huomautti, että paikka on asemakaavassa varattu yleiseksi puistoksi eikä sitä voida luovuttaa muuhun tarkoitukseen.”
Tälläiseen keskenmenoon päättyivät vaasalaisen kylpylän syntyvaiheet. Mikä olisi ollut Vaasan kehityksen suunta, jos tänne olisi rakennettu oikea kylpylä? Kylpylän varassahan toinen merenrantakaupunki Naantali eli, kasvoi ja kehittyi vuosikymmenet ja nyt siellä on taas kylpyläperinne herätetty henkiin suurella menestyksellä.
Mieritz kuoli Helsingissä 48-vuotiaana ja luultavasti oli siellä hankkinut Suomen kansalaisuuden. Paras myöhään kun ei milloinkaan, sanotaan.
Kun nyt tulevasta informaatiovallankumouksesta huolimatta tänne funtsataan kaikenmaailman kongressi- ja kokoustiloja, vaikka nämä tulevaisuudessa hoidetaan oman päätteen ääressä kotona, niin tehdäänkin Vaasaan Mieritzin miettimä kylpylä sopivaan paikkaan! Sinne aina riittää tulijaa, sen tietävät Naantali ja Ikaalinen. Onko ajatus liiaksi päätähuimaava, matkailulautakunta?
PEKU HAAPALINNA
