Strømpris Sammenligning | Refinansiering av Gjeld | Paras Pelinäppäimistö 2019 | Varmepumpe Test | Veteranbilforsikring | Alarmer | Rente Kredittkort | Beste Mobilabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Töissä Palosaarella 1909

Näe syvemmälle Vaasaan: Töissä Palosaarella 1909

E.K.Louhikon kirjan ”Me teimme vaallankumousta” Vaasan Palosaarta koskeva luku antaa varsin realistisen kuvan elämästä Palosaarella viime vuosisadan alussa. Tämä aikalaiskuvaus selittää omalta osaltaan myös kansalaissodan synnyn syitä.

Merkillepantavaa on Louhikon tekstissä luja usko sivistyksen voimaan. Työväenyhdistyksen toiminnan kautta ns. tavallisella työläisellä oli mahdollisuus nousta arjen yläpuolelle ja löytää aineksia oman taloudellisen aseman ja koko työväenluokan aseman parantamiseen.

Kaduilla ja kujilla hurrjaa elämää

E.K.Louhikko
Me teimme vallankumousta
Oy SuomenKirja Helsinki 1943
Sivut 76-79

Vaasaan olivat edellisenä talvena siirtyneet myös isäni ja veljeni. Sulkutaistelun päätyttyä he olivat saaneet paikan sieltä, Salinin konepajalta, jossa palkkataso oli hiukan korkeampi kuin Turussa. Isäni välityksellä minäkin pääsin tähän — tahtoisin sanoa — Suomen kurjimpaan työpaikkaan.

Se oli matala puinen hökkeli vailla ilmanvaihtolaitteita. Syksyn ja talven tuulet puhalsivat läpi työhuoneen, jokainen työläinen sairasteli talven niittaan kylmyyden aiheuttamia tauteja, jokainen päivä, jolloin muotteja tyhjennettiin, oli sakeata pölyn ja savun kaaosta. Olen Suomessa nähnyt kymmeniä metalliverstaita, mutta Salinin konepaja oli surkeuden huippu.

Vajaan vuoden olinkin tässä konepajarähjässä; siir­ryin sittemmin työhön Vaasan Puuvillatehtaan konepajaan ja parin vuoden jälkeen Wickströmin moottoritehtaalle.

Ellei yhteiskunnallinen valveutumiseni olisi jo ollut hyvässä vauhdissa, niin täällä se olisi alkanut. Se olisi alkanut sitäkin varmemmin, kun katselin elämää Palosaaren yhdyskunnassa, jossa me asuimme. Palosaarihan oli jo silloin Vaasan varsinainen teollisuuskeskus; siellä sijaitsi konepaja, laivatelakka, puuvillatehdas, jossa näihin aikoihin työskenteli yli tuhat työntekijää, sekä muita kutomatehtaita. Ahtaalle alalle oli sulloutunut tuhansia työläisiä asumaan.

Pelastusarmeijakieltä käyttäen se oli täydellinen »slummi»: perheet ahtautuneina pieniin mur-juihin, joissa vielä pidettiin asukkeja vuokramenojen pienenntämiseksi, kaduilla ja kujilla hurjaa elämää, juoppoutta ja huliganismia. Jokailtaisena nähtävyytenä olivat tappelut katujen kulmissa, ja humalaisten miesten rähinä tytöistään. Vanhanaikaisen tehdasyhdyskunnan lika ja saasta näkyi räikeänä Palosaaren esikaupungissa kesällä 1909.

Palosaaressa oli vähäinen työväentalo, joka toimi pienehkön, järjestötoimintaan innostuneen työläisjoukon henkisenä keskuksena.

Minäkin jouduin tietysti näihin rientoihin mukaan. Eräät näistä uusista tovereistani olivat käyneet Amerikassa ja yrittivät sieltä saamiensa oppien ja aatteiden innostuttamina yllyttää Palosaaren työläisiä liittymään entistä lukuisampina järjestötoimintaan.

Näi­den toverien piiriin liityin minäkin, ja niin alkoi tavattoman työteliään toiminnan aika Vaasan Palosaaressa. Me nuoret pojat pidimme neuvotteluja. Sosialidemokraattisen nuorisoyhdistyksen lauantaina ja sunnuntaina tekemillä veneretkillä haudoimme ja suunnittelimme työ- ja toimintatamuotoja, joilla saisimme tuon suuren työläisnuoriso-joukon liittymään järjestötoimintaan, saisimme sen innos­tumaan sosialistisiin aatteisiin.

Eräällä veneretkellä teimme juhlallisen keskinäisen lupauksen, että syksyn tullen aloi­tamme aivan erityisen agitation puuvillatehtaan työnteki­jäin keskuudessa, yritämme houkutella heidät käymään työväentalolla ja sitä tietä liittymään järjestöömme.

Taistolla entistäkin vilkkaampaa

Syksyn tullen Taiston työväentalolla alkoikin olla entistä vilkkaampaa elämää. Nuorisoyhdistys järjesti kokouksia ja tanssitilaisuuksia, joissa kaikissa sopivin muodoin selvitimme nuorison yhteenliittymisen merki­tystä. Kun jo silloin totesimme, että nuorison kalastus onnistuu helpoimmin ruumiinkulttuurin merkeissä, perus­timme nuorisoyhdistyksemme rinnalle erityisen voimistelu­ja urheiluseuran.

Työväenyhdistyksen ahtaissa huoneissa koetimme muun toiminnan ohella järjestää voimisteluhar­joituksia, hankimme kunnollisia voimistelunohjaajia, ja talvisaikaan harrastimme hiihtoa ja retkeilemistä.

Tämä »sielujenkalastus» onnistui hyvin. Voimistelu-seura kokosi satamäärin nuorisoa työväenyhdistyksen suo­jiin, jotka alkoivat tuntua sietämättömän ahtailta. Pää-hämme pälkähti silloin oivat uuma. Palosaaressa toimi teh­taan yhteyteen aikoinaan perustettu urheiluseura, »Palo­saaren Urheilijat». Sillä oli varoja, oli oikeus käyttää kansakoulun voimistelusalia, sillä oli kaikki välttämättö­mät voimistelu- ja urheiluvälineet.

Kateellisina me pojat katselimme tuota vain muutaman kymmenen innostuneen miekkosen ylläpitämää seuraa, kunnes kerran päätimme vallata sen, tehdä siitä oman seuramme ja sen turvin ryhtyä vetämään tehtaan työntekijättäriä voimistelemaan sekä sittemmin työväenyhdistyksen toiminnan piiriin. Valloitus suoritettiin

ateellisina me pojat katselimme tuota vain muutaman kymmenen innostuneen miekkosen ylläpitämää seuraa, kunnes kerran päätimme vallata sen, tehdä siitä oman seuramme ja sen turvin ryhtyä vetämään tehtaan työntekijättäriä voimistelemaan sekä sittemmin työväenyhdistyksen toiminnan piiriin. Valloitus suoritettiinkin onnellisesti, ja ennen pitkää vallitsi täysi touhu niin työväentalolla kuin kansakoulun voimistelu­salissaki

kin onnellisesti, ja ennen pitkää vallitsi täysi touhu niin työväentalolla kuin kansakoulun voimistelu­salissaki

Perustimmme näytelmäseuran

Jotta jokaiselle olisi ollut jotakin, järjestimme nuoriso­yhdistyksen rinnalle mahdollisimman monenlaista toi­mintaa. Muun muassa perustimme näytelmäseuran, joka aloitti vaatimattomien kappaleiden esittämisellä, mutta vuosien kuluessa uskalsi ryhtyä kokoillan näytelmiinkin. Kymmenittäin nuoria tehtaantyttöjä saatiin mukaan, aluksi lisäväeksi ja pikkuosien esittäjiksi, mutta yhdestä ja toisesta kehittyi sittemmin erinomainen näyttelijä Vaasan Työväenteatteriin.

Palosaaren Työväenyhdistys ja sen ympärille muodos­tunut nuoriso- ja ammattiyhdistystoiminta monine sivu-harrastuksineen oli niinä vuosina Vaasan työväen kaiken aktiivisen toiminnan keskus.

Kaupunkilaiset, jotka suu­rella työväentalolla toimivat, eivät useinkaan kyenneet saamaan sellaista vireyttä ja yhtä suuria joukkoja liikkeelle. Nuoriso-osaston toiminta lähinnä oli minulle keskei­sin, sillä jouduin niihin aikoihin myös hoitelemaan vastape­rustetun Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin sos.dem.nuorison piirijärjestöjen sihteerin tehtäviä.

Tässä virassa jouduin vuosina 1910—1914 tekemään matkoja yli laajan Etelä-Pohjanmaan. Joka pitäjässä ja milteipä joka kylässäkin tuli käydyksi sunnuntaisin ja niinä päivinä, jolloin satuin saamaan työstäni vapautta. Näillä herätysmatkoilla jou­duin hyvin usein kosketuksiin Etelä-Pohjanmaalla silloin niin voimakkaasti levinneen alkiolaisen nuorisoseuraliik­keen kanssa. Useita väittelytilaisuuksia järjestettiin, joissa sen ajan nuorisokysymyksiä selviteltiin.

Meitä oli hyvä joukko suulaita nuoria miehiä, joista sittemmin on kehit­tynyt useita tunnettuja yhteiskunnallisia henkilöitä. Esi­merkiksi Tampereen kaupungin äskettäin manallemennyt johtaja Kaarlo Nordlund oli näillä matkoilla usein tuke­massa työtäni selvitellessäni välejä ns. porvarilliseen nuo­risoseuraliikkeeseen…..

ss. 76-79 a

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmällea Vaasaan: Rewell-Center ja Wolff

Kun Viljo Rewellin keskuskorttelia alettiin rakentaa, syntyi äänekäs haloo ns Wolffin talon puolesta. Muut talot …

Vastaa