Related Articles
Klubin perustamisen
taustaa
Viime
vuosisadan alussa laskettiin Vaasan asukasluvusta olleen vajaat 30 %
suomenkielisiä. Jo tästäkin syystä elettiin ruotsia puhuvien
ehdoilla, joten se synnytti voimakkaan halun saada suomenkielistenkin
ääni kuulumaan. Lisäksi oli vallalla tunne, että suomenkielisiä
pidettiin alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvina.
Kielellisen
vähemmistön kamppailu asioittensa puolesta oli siis ymmärrettävää.
Heitä auttoi tuntuvasti, kun kaupunkiin oli jo perustettu 1878
ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Waasan Sanomat. Lehden
huomattavin saavutus oli Vaasan suomalaisen lyseon perustaminen.
Samasta ilmapiiristä lähti liikkeelle myös Vaasan ensimmäisen
suomalaisen seuran perustaminen vuonna 1880.
Edellä
mainituista avuista johtuen alkoi 1900-luvun alkupuolella kaupungissa
voimakas suomalaisuuden läpimurto. Vaasa-lehti, nykyinen
Pohjalainen, perustettiin vuonna 1903. Vuonna 1906 perustettiin
Vaasan Nuija, seura, joka oli hyvin monen suomalaisuusasian takana.
Nuijan toimesta perustettiin kaupunkiin esimerkiksi Vaasan
suomalainen säästöpankki, Vaasan yhteiskoulu jne. Vaasan Nuijan
piirissä vaikutti henkilöitä, joiden nimet esiintyivät myös
Vaasan Suomalaisen Klubin perustajien joukossa.
Klubi
perustetaan
Pienessä
toveripiirissä rakennusmestari Hugo Myntti jo vuonna 1916 otti
esille klubin perustamisajatuksen. Siitä keskusteltiin ja ajatusta
kannatettiin. Toimen miehet myös ryhtyivät työhön.
Silloiseen
Elite-kahvilaan oli kutsuttu Klubin perustamisesta kiinnostuneita
henkilöitä. Heitä kerääntyi sinne joulukuun 18. päivänä 1916
peräti 41 kappaletta. Siellä ja siinä kokouksessa hanke pistettiin
todella vireille. Kokous perusti toimikunnan viemään asiaa
eteenpäin. Perustava kokous pidettiin huhtikuun 4. päivänä
1917.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Nestor
Eskola ja sihteerinä varatuomari Lauri Halme. Läsnä oli 75
perustajajäsentä.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin
Nestor Eskola, Frith. Tikanoja, Lauri Halme, O. Martikainen ja E.
Salonen. Diplomi-insinööri Olli Martikainen valittiin johtokunnan
puheenjohtajaksi.
Klubin jäseniä oli perustamisvuonna jo
208. Parhaimmillaan jäsenmäärä on ollut jopa yli neljän sadan.
2000 luvulla jäsenmääräksi on vakiintunut vajaa 200
jäsentä.
Klubin
kokoontumistilat
Vaasan
Suomalainen Klubi on miltei koko olemassaolonsa ajan toiminut
Raastuvankatu 15:ssa sijainneessa klubihuoneistossa. Sen omistanut
Kansallis-Osake-Pankki suhtautui Klubin toimintaan, kuten
suomalaisuuteen yleensäkin, erittäin myönteisesti pitäen
vuokratasoa kymmeniä vuosia erittäin alhaisena, jopa nimellisenä.
Tämän vuoksi esitykset oman klubihuoneiston hankkimiseksi jäivät
näissä olosuhteissa lähinnä keskustelutasolle.
Sittemmin
pankkimaailmaa koskeneen kriisin seurauksena Kansallis-Osake-Pankki
häipyi historiaan ja klubihuoneiston omistus siirtyi Meritan kautta
Nordealle. Samalla vuokra nousi niin korkeaksi, että Klubin talous
ei sitä enää kestänyt. Tämän johdosta Klubi joutui v. 2000
luopumaan perinteikkäästä huoneistostaan ja siirtymään uusiin
tiloihin, joiksi tarjoutuivat niinikään perinteikkäät mutta
vähäisessä käytössä olleet Vaasan kaupungin omistamat
Upseerikerhon tilat. Näissä tarvittavat ravintolapalvelut otti
huolehtiakseen niinikään Vaasan kaupungin omistuksessa oleva
Ravintola Silveria.
Uuden vuosikymmenen alkaessa Silveria
joutui taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi ajamaan toimintojaan alas.
Samalla se joutui luopumaan Upseerikerhon ravintolapalvelujen
hoitamisesta. Niinpä vuoden 2011 aikana vallinneen siirtymäkauden
jälkeen johtokunta päätti järjestää klubi-illat ja muut
tapahtumat ainakin toistaiseksi Sokos Hotel Vaakunan kokoustiloissa.
Lue lisää:
