Dagens Spotpris | Forbrukslån | Paras Pikavippi 2019 | Halvin Sähkö | Forsikringer | Boligalarm | Kredittkort Fordeler | Beste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Setterberg ja hovioikeudentalo

Näe syvemmälle Vaasaan: Setterberg ja hovioikeudentalo

Carl Axel Setterbergin keskeinen elämäntyö liittyi 3.8.1852 palaneen Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi kaupunki rakennettiin meren rannalle seitsemän kilometrin päähän Klemetsön niemelle. Kaupungin muuttoa koskevan reskriptin keisari Nikolai I antoi 2.2.1854.

Setterberg muutti Suomeen vuonna 1853. Hän sai jo vuoden 1853 alusta vt. Vaasan lääninarkkitehdin viran. Hänen nimityksensä vakinaistettiin vuonna 1855. Vuonna 1854 hänet oli nimitetty myös Vaasan kaupunginarkkitehdiksi.

Setterberg oli syntyisin Bogstan pitäjästä Södermanlandin läänistä Ruotsista. Arkkitehdiksi hän opiskeli vuosina 1834−1840 Ruotsin kuninkaallisessa taide­akatemiassa Tukholmassa. Ennen Vaasaan muuttoaan hän oli toiminut Gävlen kaupungin muurarimestarina ja Gävleborgin lääninrakennusmestarina. Setterberg on merkittävä maamme 1850- ja 1860-lukujen arkkitehtuurin edustaja.

Läänin- ja kaupunginarkkitehtina Setterberg sai laadittavakseen asemakaavan uudelle kaupungille (Nikolainkaupunki). Niin ikään hän sai tehtäväkseen julkisten rakennusten, myös Vaasan uuden hovi­oikeudentalon (valtion virastotalon) suunnittelun. Hovioikeuden lisäksi samaan rakennukseen sijoitettiin lääninhallitus, lääninrahasto ja lääninmaanmittauskonttori. Keisari Aleksanteri II vahvisti Setterbergin laatimat valtion virastotalon piirustukset Pietarhovissa 6.8.1856.

Senaatti määräsi Setterbergin johtamaan rakennustöitä. Rakennus valmistui vuoden 1862 elokuun alkuun mennessä. Hovioikeus muutti taloonsa elokuun 1. päivänä. Hovioikeus on kuitenkin huomattavasti vanhempi kuin sen nykyinen rakennus. Kuningas Kustaa III perusti kesällä 1775 omasta aloitteestaan hovioikeuden lyhentääkseen alamaistensa oikeudenkäyntimatkoja.

Hovioikeudentalo 1800-luvun puolivälin pyörökaarityyliä

Hovioikeudentalon arkkitehtuurissa esiintyy vaikutteita monista historiallisista tyylisuunnista, ennen kaikkea englantilaisesta Tudor-gotiikasta. Tyylillisesti rakennuksen arkkitehtuuri voidaan sijoittaa 1800-­luvun puolivälin saksalaisen ja skandinaavisen arkkitehtuurin kattotermin pyörökaarityylin alle.

Materiaaliksi Setterberg valitsi rappaamattoman punatiilen ottaen huomioon rakennuksen merituulille alttiin sijainnin. Koristeluunkin käytettiin yksinomaan tiiltä. Symmetrinen rakennus on istutettu englantilaistyyliseen vapaamuotoiseksi suunniteltuun puistoon meren rannalle, Hovioikeudenpuistikon päätepisteeksi.

Uusi hovioikeudentalo on Setterbergin Vaasaan suunnittelemista rakennuksista ensimmäinen. Se kuuluu aikansa merkittävimpiin julkisiin arkikäyttöisiin rakennuksiin. Hovioikeudentalo on kaksikerroksinen, ja siinä on lisäksi torni- ja maakerros. Tilaohjelmaltaan se oli varsin laaja.

Alkuaan hovioikeus ja lääninhallitus sijaitsivat toisessa kerroksessa, edellinen pohjois- ja jälkimmäinen eteläosassa. Niiden alapuolella, ensimmäisessä kerroksessa, oli muita läänin virastoja. Vuodesta 1984 alkaen rakennus on ollut kokonaan hovioikeuden käytössä.

Hovioikeudentalo noudattaa varsin selkeää H-pohjakaavaa, jonka rungon muodostavat pitkittäinen keskikäytävä ja poikki­akselissa oleva suuri porrashalli eteisineen. Tilat jakautuvat näin ollen symmetrisesti kerroksittain yhtä suuriin osiin.

Setterberg on luonut rakennuksen ulko­arkkitehtuuriin ilmettä risaliitteja ja niiden yläpuolisia attikoita rajaavilla kahdeksankulmaisilla pienoistorneilla eli turelleilla, jotka kohoavat räystäslinjan yläpuolelle. Ne toimivat myös savupiippuina aina vuoteen 1939 saakka. Pienoistorneilla on saatu niin ikään romanttista ja linnamaista vaikutelmaa.

Rakennuksen horisontaalisuuden korostamiseksi kerroksia jakavat kapeat vaakasuorat profiloidut listat ja ikkunoiden alareunan linjassa polveilevat kuparilla pellitetyt listat.

Pääjulkisivun keskirisaliitin päätteenä on jyhkeä tasalakinen kellotorni näyttämässä aikaa. Julkisivuissa eloisina yksityiskohtina on käytetty lisäksi joitakin tiilestä koristeltuja ornamenttiaiheita. Ikkunat ovat pyörökaariset, niin sanotut strozzi-ikkunat, joita reunustavat yläosassa tiiliset holvimaiset suippokaaret. Pohjakerroksen parittaiset ikkunat päättyvät sen sijaan segmenttikaareen.

Rakennukselle luovat arvokkuutta neljän sisäänkäynnin massiiviset kaksivartiset portaat valurautaisine kaiteineen ja lyhtypylväineen.

Lue lisää:

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Wolffilla oli suurperhe

Ulkovaasalainen/Heikki Halonaen/ 25.7. 2015 Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka …

Vastaa