Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Raastuvankatu 7 talohistoria

Näe syvemmälle Vaasaan: Raastuvankatu 7 talohistoria

Tämä talo Raastuvankatu 7:ssä on varmaan monelta vaasalaiselta ohikulkijalta jäänyt ilman sen kummempaa huomiota. Virallisissa dokumenteissa talo kulkee Ekholmin talona, sillä sen on omistanut Anders Chr. Ekholm ja hän on jättänyt jälkensä kaupungin historiaan, sillä Ekholm valmisti Hovioikeuden eri istuntosalien nojatuolit! Maisteri Mirjam Lehtikanto tietää, että pihalla oli komea ulkorakennus ja siinä navetta neljälle lehmälle, heinävintti ja varastotiloja.

Vahtimestari Juha Myntti toi ainakin lehmänsä Vähästäkyröstä tähän navettaan, eikä aikaa ole kulunut sataakaan vuotta ja Ekholm itse asui luultavasti tontilla olleessa puutalossa, sillä päätalolla oli muuta käyttöä ja ilmeisesti Ekholm oli miettinyt sen julkisiksi tiloiksi jo silloin.

Nimittäin hän vuokrasi koko komeuden Suomen valtiolle ja Pietarsaaresta tullut teknillinen reaalikoulu sijoitettiin tähän taloon. Talossa oli 16 huonetta sen käytössä, 2 eteistä, kellari ja osuus pesutupaan ja mainittu neljän lehmän navetta ulkorakennuksessa. Oli ainakin vahtimestarilla päivittäin tiedossa tuoretta maitoa!

Reaalikoulu muutettiin teollisuuskouluksi ja se muutti vuonna 1897 maaherrantalon alakertaan ja myöhemmin sitten Präntöölle. Meinasi unohtua mainita, että tottakai tämäkin talo on C. A. Setterbergin neroutta, tuon työmyyrän ja Vaasan isän, joka jätti jälkeensä valmiin vaasalaisen katukuvan ja valtavan rakennusmäärän, kun hän sentään kuoli nuorena nykymittapuun mukaan eli 58-vuotiaana. Setterbergiläisessä tyylissä tämä on ns. riisuttua mallia, jämerä ja karu yleisilmeeltään, koristeltu ja listoitus on niukkaa ja huoneet korkeita ja kookkaita.

Teknillisen reaalikoulun rehtorin F. E. Conradin virka-asunto oli koulutalossa kuten myös ensimmäisen vahtimestarin G. Rodaksen ja mainitun Myntin. Pääsisäänkäynti oli suoraan setterbergiläisen kulmatornin alta katutasosta. Tässä kulmahuoneessahan on ollut kaljakuppila, ruokamarketti ja mitä lie?

Kaupunginkirjasto toimi tässä kulmahuoneistossa vuosina 1904-11 ja naapurina muutaman vuoden Pohjanmaan Museokin.

Tänäänhän talon julkisivut eivät ole justiinsa alkuperäiset, nämä olisi palautettava ja talo kyllä ansaitsee kunniamaininnan museoviraston luettelossa.

Tämä talo ei ole ulkonaisesti mitenkään häikäisevän kaunis eikä muutenkaan vaikuttava kuten monet muut sen ajan Setterbergin työt. Mutta se on sitä vanhaa kunnon Vaasaa, jota on syytä kynsin hampain vielä säilyttää, etteivät kaikki kaupungin talot ala olla kuten vanha Ford-auto eli kantti kertaa kantti plus lippa…

PEKU HAAPALINNA

Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.

Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.

Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.


About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa