Solcellepanel på Hus | Forbrukslån på Dagen | Aktiivisubwoofer | Tietokonekaiuttimet | Inntektsforsikring | Husalarm | Kredittkort Reise | Billigste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Hietasaaren huveja 1860-luvulla.

Näe syvemmälle Vaasaan: Hietasaaren huveja 1860-luvulla.

Ulkovaasalaainen/Heikki Halonen/8.9. 2015’

Hietasaari oli heti uuden kaupungin perustamisen jälkeen Vaasan tärkein ulkoilmatapahtumien järjestämispaikka.  Myöhemmän Hietalahden kentän tienoilla toimi tuolloin tiilitehdas, joka tuotti rakennusmateriaalia uuteen kaupunkiin.

 Puistot olivat myös vielä aivan alkutekijöissään.  Hietasaari oli suurin piirtein luonnontilainen saari, jossa oli kuitenkin sen verran avointa nurmikenttää, että niillä voitiin tilaisuuksia järjestää.  Silta Hietasaareen rakennettiin vasta Vaskiluodon sillan jälkeen 1890-luvulla, joten sinne oli mentävä veneellä.  Mutta 1860-luvun ajatustavan mukaan vettä pidettiin vielä enemmänkin paikkoja yhdistävänä kuin erottavana elementtinä.  Maitse kulkeminen olisi ollut hankalampaa.

Monien kesien ajan Suomen ruotujakoisen 2. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan soittokunta järjesti Hietasaaressa konsertteja.  Pataljoona oli perustettu Krimin sodan aikana 1854 ja sillä oli vuodesta 1856 lähtien rauhanajan vahvuudessaan 320 miestä.  Pataljoona lakkautettiin 1867 ja Vaasa oli sen jälkeen vailla kotimaista joukko-osastoa asevelvollisen tarkk’ampujapataljoonan perustamiseen 1881 saakka.

Vasabladet kertoi 12.5.1860 ilmestyneessä numerossaan soittokunnan järjestävän tivolikonsertin seuraavana päivänä sunnuntaina 13.5.  Tapahtumapaikkana oli kaupungin erinomainen uusi puisto Hietasaari (sällskapsträdgård).  Konsertin pääsymaksu oli 10 kopeekkaa.  samanlainen konsertti pidettiin myös kahta viikkoa myöhemmin.

Seuraavana vuonna 1861 näitä sotilassoittokunnan konsertteja järjestettiin lehti-ilmoitusten mukaan ainakin kuusi kertaa ja 1862 kahdesti.  Juhannuksen aikaan 1862 oli Hietasaaressa kahdessa konsertissa myös laulusolisteja, jotka esittivät ”pajazzomusiikkia”, mikä tarkoittanee jonkinlaista klovniesitystä.

Aleksanterin päivänä 11.9.1862 järjesti pataljoonan 3. komppanian vääpeli Knape Hietasaaressa ilotulituksen, mikä uusittiin myös kolme päivää myöhemmin.  Valtiopäivien avajaisten kunniaksi järjestettiin kaupungissa 15.9.1863 suuria juhlallisuuksia.  Vasabladet kertoo, että kaupungin yhdeksällä vanhalla tykillä ammuttiin Hietasaaresta kokonaista 101 kunnialaukausta.

Lehden kirjoittaja pohdiskeli 1864 voitaisiinko Hietasaaresta rakentaa tulevaisuudessa kaupungin tivoli ulkoilmamuseoineen.  Kirjoittaja oli kuitenkin hieman skeptinen ja epäili, ettei tarkoitukseen tule helpostikaan löytymään varoja. Samasta aiheesta kirjoitettiin uudelleen pidemmässä artikkelissa 29.7.1865 ja ehdotettiin uimalaitoksen, paviljongin ja purjehdussataman rakentamista Hietasaareen.  Tarkoitusta varten olisi kaupungin maistraatin perustettava osakeyhtiö, jonka toimintaa ja pääoman hankkimista artikkelissa pohdittiin.  Ajatus taisi kuivua kokoon, koska aiheeseen ei enää palattu.

Vaikka sotilassoittokunnan konsertit Hietasaaresta loppuivatkin, jatkui siellä kaikenlaista muuta toimintaa.  VPK piti harjoitukset sunnuntaina 23. elokuuta 1868 kello kolme puolenpäivän jälkeen venäläisellä kirkkotorilla.  Harjoitusten päätyttyä siirryttiin Hietasaareen, jossa jatkettiin laulun, leikin ja tanssin merkeissä lopun iltapäivää saaren ruohikolla.  Juhla oli avoin kaupungin yleisölle vapaaehtoista pääsymaksua vastaan.  Tarjoiluakin oli paikalla saatavana.  Tapahtumasta oli vielä 29.8. lehdessä uutinen, jossa kerrottiin sateen hieman häirinneen juhlia.  Kuljetuksen Hietasaareen oli hoitanut höyrypursi Swalan, jonka varustamo oli tilittänyt matkalipuista saamansa rahat avustuksena palokunnan kassaan. Pikkuilmoituksiisa mainittiin vielä juhlapaikalta löytyneen nappeja, sateenvarjoja, piippu, uusi kumikalossi ym. tavaraa, joten juhla oli ilmeisesti ollut vilkas

VPK:n tapahtuma oli varmasti suuri menestys, koska se uusittiin samassa muodossa seuraavan vuoden kesäkuun 20. päivänä.  Tuolloin pääsymaksua perittiin viisi penniä per henkilö.  Väen siirtymistä höyrypurrella Hietasaareen tervehdittiin tykinlaukauksilla norjalaiselta priki La Platalta, ruotsalaiselta höyrylaiva Thorilta ja Hietasaaresta (jossa siis oli yhä tykkejä).  Kauppalaivojen tykit olivat ilmeisesti pieniä merkinantotykkejä.

Aleksanterin päivänä 11.9.1862 järjesti pataljoonan 3. komppanian vääpeli Knape Hietasaaressa ilotulituksen, mikä uusittiin myös kolme päivää myöhemmin.  Valtiopäivien avajaisten kunniaksi järjestettiin kaupungissa 15.9.1863 suuria juhlallisuuksia.  Vasabladet kertoo, että kaupungin yhdeksällä vanhalla tykillä ammuttiin Hietasaaresta kokonaista 101 kunnialaukausta.

Lehden kirjoittaja pohdiskeli 1864 voitaisiinko Hietasaaresta rakentaa tulevaisuudessa kaupungin tivoli ulkoilmamuseoineen.  Kirjoittaja oli kuitenkin hieman skeptinen ja epäili, ettei tarkoitukseen tule helpostikaan löytymään varoja. Samasta aiheesta kirjoitettiin uudelleen pidemmässä artikkelissa 29.7.1865 ja ehdotettiin uimalaitoksen, paviljongin ja purjehdussataman rakentamista Hietasaareen.  Tarkoitusta varten olisi kaupungin maistraatin perustettava osakeyhtiö, jonka toimintaa ja pääoman hankkimista artikkelissa pohdittiin.  Ajatus taisi kuivua kokoon, koska aiheeseen ei enää palattu.

Vaikka sotilassoittokunnan konsertit Hietasaaresta loppuivatkin, jatkui siellä kaikenlaista muuta toimintaa.  VPK piti harjoitukset sunnuntaina 23. elokuuta 1868 kello kolme puolenpäivän jälkeen venäläisellä kirkkotorilla.  Harjoitusten päätyttyä siirryttiin Hietasaareen, jossa jatkettiin laulun, leikin ja tanssin merkeissä lopun iltapäivää saaren ruohikolla.  Juhla oli avoin kaupungin yleisölle vapaaehtoista pääsymaksua vastaan.  Tarjoiluakin oli paikalla saatavana.  Tapahtumasta oli vielä 29.8. lehdessä uutinen, jossa kerrottiin sateen hieman häirinneen juhlia.  Kuljetuksen Hietasaareen oli hoitanut höyrypursi Swalan, jonka varustamo oli tilittänyt matkalipuista saamansa rahat avustuksena palokunnan kassaan. Pikkuilmoituksiisa mainittiin vielä juhlapaikalta löytyneen nappeja, sateenvarjoja, piippu, uusi kumikalossi ym. tavaraa, joten juhla oli ilmeisesti ollut vilkas

VPK:n tapahtuma oli varmasti suuri menestys, koska se uusittiin samassa muodossa seuraavan vuoden kesäkuun 20. päivänä.  Tuolloin pääsymaksua perittiin viisi penniä per henkilö.  Väen siirtymistä höyrypurrella Hietasaareen tervehdittiin tykinlaukauksilla norjalaiselta priki La Platalta, ruotsalaiselta höyrylaiva Thorilta ja Hietasaaresta (jossa siis oli yhä tykkejä).  Kauppalaivojen tykit olivat ilmeisesti pieniä merkinantotykkejä.

Kuva: n. 1906

Alkuperäiselle sivulle

Näe syvemmälle Vaasaan:

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa