Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Ensimmäinen vaasalainen olympiamitalisti

Näe syvemmälle Vaasaan: Ensimmäinen vaasalainen olympiamitalisti

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen

Kurt Stenberg oli jäsenenä Suomen joukkueessa, joka saavutti kolmannen sijan Lontoon olympiakisojen 1908 joukkuevoimistelussa Ruotsin ja Norjan jälkeen.  Kurt Enoch Stenberg oli syntynyt Vaasassa 19.7.1888 tarkk’ampujapataljoonan luutnantin Anton Ferdinand Stenbergin ja hänen puolisonsa Gertrud Emilia (os. Kurténin) kolmantena lapsena.

 Hän kävi koulunsa Vaasan lyseossa, josta tuli myös ylioppilaaksi.  Sen jälkeen Kurt Stenberg aloitti opiskelunsa Helsingin yliopistossa.  Hänen tiedetään osallistuneen opiskeluaikanaan erilaisiin ylioppilaiden urheilukilpailuihin ja menestyneen mm. hiihdossa.  Lontoon kisojen aikaan hän oli siis 20-vuotias.  Sen jälkeisistä Kurt Stenbergin urheilusaavutuksista ei ole tietoa.

Hän valmistui yliopistosta filosofian maisteriksi 1912 ja lähti sitten jatkamaan opintojaan Saksaan Hannoverin tuohon aikaan maineikkaaseen Teknilliseen Korkeakouluun. Hannoverissa Stenberg suoritti diplomi-insinööritutkinnon 1915.  Kotimaahan palattuaan Stenberg pääsi Karhula Oy:n lasitehtaan käyttöinsinööriksi ja yhtiön teknilliseksi johtajaksi hänet nimitettiin 1919.  Samana vuonna hän avioitui Lyyli Elise Ylösen kanssa.  Kurt Stenberg kuoli Karhulassa 47-vuotiaana 26.3.1936.

Kurt Stenbergin isä Anton Ferdinand Stenberg oli syntynyt Porissa 12.7.1858.  Sieltä hän lähti Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjan mukaan 16-vuotispäivänään 12.7.1874 Helsinkiin kirjautuakseen Suomen kaartiin.  Hänen tietojaan en pikaisella selaamisella Suomen kaartin kirkonkirjoista löytänyt, mutta joka tapauksessa Anton saapui Helsingistä Vaasaan 27.10.1883 astuakseen vasta perustettuun tarkk’ampujapataljoonaan luutnanttina.  Täällä Anton tapasi Getrud Emilia Kurténin, joka oli syntynyt Vaasassa 14.12.1862.  Pariskunta vihittiin 14.9.1884.  Anton palveli Vaasassa ilmeisesti tarkk’ampujapataljoonan lakkauttamiseen saakka ja hänet mainitaan 1890-luvulla alikapteenina, mikä vastaa nykyistä yliluutnanttia.  Myöhemmässä Ylioppilasmatrikkelissa Kurt Stenbergin kohdalla Anton mainitaan everstiksi.  Antonille ja Gertrudille syntyi kaikkiaan kuusi lasta, joista 1886 syntynyt Erik Anton kuoli jo yhdeksänvuotiaana.  Kurtin lisäksi muut olivat: Ilse Gertrud (Hägg) 1885-1965, Anni Maria 1890-, Ruth Ester (Dahl) 1893- ja Gustaf André 1898-.

Anton Ferdinand Stenberg oli porilaista värjärisukua.  Sekä hänen isänsä Gustav Adolf (1817-1893) että isoisänsä Sigfrid (n. 1782-1846) olivat sikäläisiä värjärimestareita. Kurtin äiti Gertrud Emilia oli puolestaan vaasalaisen kauppaneuvos Anders Joachim Kurténin (1836-1899) ja hänen puolisonsa Rosalie Emelie Steningin (1835-1923) tytär, perheen esikoinen.  Anton oli siis päässyt avioitumaan silloisen Vaasan seurapiireihin.  Ajan sääty-yhteiskunnassa kauppaneuvoksen tytär ja värjärimestarin poika eivät kuitenkaan olleet kovin eri asemassa, varsinkaan kun molemmat olivat aatelittomia.  Itse asiassa aateliton Suomen kaartin upseeri oli tuohon aikaan vielä joltinenkin harvinaisuus, joten Antonin on täytynyt edetä nopeasti sotilasurallaan omien ansioidensa vuoksi eikä sukutaustan perusteella niin kuin monen muun upseeritoverinsa.  Varuskunnan perustaminen Vaasaan oli 1880-luvulla siksi suuri asia, että sen harvat upseerit olivat väkisinkin kaupungin merkkihenkilöitä.  Anton kuoli Vaasassa 1936 72-vuotiaana ja hänen vaimonsa Gertrud eli aina 1956 saakka, jolloin kuoli 94-vuotiaana.

Heikki Halosesta:

-Olen synyt Vaasassa 1957 ja käynyt Lyskaa kahdeksan pitkää vuotta 1968-1976. Kun lähdin kaupungista juuri 19 täytettyäni en ennättänyt paljoakaan aikuisten joukossa liikkua. Sitä ennen pyörin pari-kolme vuotta Maxissa ja Hankenilla osin alaikäisenä. Muissa kuppiloissa en paljon kerinnyt istumaan eikä budjettikaan siihen olisi riittänyt

Käy sivulla

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa