Strømpriser 2019 | Rimeligste Forbrukslån | Steinlegger | Billig Varmepumpe 2019 | Boligforsikring | Boligalarm | Billigste Kredittkort | Beste Advokat
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Korkkipiippu ja mermeri

Näe syvemmälle Vaasaan: Korkkipiippu ja mermeri

Meillä pikkujätkillä ei viisikymmenluvun Präntööllä ollut koskaan tekemisen puutetta. Varsinkin kesät olivat yhtä ja samaa haipakkaa aamusta iltaan. Juoksuaika alkoi jo keväällä kun lumet sulivat ja allikkoihin syntyi pieniä lammikoita. Niillä ”reekattiin” eli seilattiin omatekoisella lautalla.

Seuraava vaihe oli koijien eli havumajojen tai lautarakenteisten koppien rakentelu. Keväällä tietysti myös prekattiin ja putattiin ja pelattiin puukkomaata.

Puuhastelu ei olisi ollut mahdollista ellei pikkupojilla olisi ollut isot taskut.  Taskujen sisältö vaihteli vuodenaikojen mukaan, mutta invventaari olisi tuonut esille ainakin seuraavat:

-Muutama tulitikku ja vaavelia.

-Tikkuaski.

-Siimaa ja ongenkoukkuja ja pala lyijylevyä.

-Fikkari.

-Lyijykynä.

-Linkkuveitsi.

-Karkkia.

-Polttolasi

-Kynttilä

Nämä nyt ainakin

 

Polttolasi

Auringonvalon lisäännyttyä siirryimme polttelemaan polttolaseilla kuka mitäkin. Toiseksi parasta oli guttaperkka, sillä se kärventyi nopeasti ja haisi riittävän pahalle.

Parasta oli kuitenkin Bio-Bion tontilta löytyneet nitraattifilmin pätkät, jotka suorastaan ”räjähtivät” tai leimahativat kun niitä poltti. Paras polttolasi tuli faijan mulkosilmäisestä taskulampusta kun sen hajoitti.

Korkkipiippu

Kuninkuuslaji oli kuitenkin korkkipiipun valmistaminen. Se vei muutaman päivän aikaa mutta palkitsi sitten tekijänsä mahtavilla savuilla. Piipputupakkana käytimme Indiaa ja Jimmyä ja Pietarsaaren Leikattua, joka oli ns. lakaisutupakkaa ja maistui pirun pahalta. Korkkipiipun valmistamiseen tarvittiin koko joukko erilaisia välineitä ja tarvikkeita:

-Iso pullonkorkki (Broströmin kotikalja tms.)

-Lyijykynän varsi

-Kynttilä

-Kynäpuukko (lyijykynän teroittamiseen tai vuolemiseen ja kairaamiseen)

-Jäykkää rautalankaa

-Ikkunakittiä

-Tulitikkuja

-Piippitupakkaa

Mermeriä

Piipun valmistus alkoi siitä kun ensin piti varastaa kellarissa säilytettävästä Broströmin kotikaljapullosta korkki. Siihen saattoi kulua jopa pari päivää ennen kuin sopiva tilaisuus tuli. Lyijykyniä nyt oli jokaisella penaalissa, joten sen hankkiminen piipun varreksi ei ollut mikään ongelma. Lyijykynästä siis tuli piippuun varsi.

Kynäpuukkoa tarvittiin piipun pesän kairaamiseen korkkiin ja pesään vievän reijän kairaamiseen, jonne siis lyijykynä-piipunvarsi työnnettiin. Kynttilää ja tulitikkuja tarvittiin korkkipiipun pesän esipolttoa varten. Meille siis kelpasi vain esipoltettu pesä, koska halusimme kunnot savut, ei mitään kitkerää korkin makua.

Ai niin. Se jäykkä rautalanka. No, sillä työnnettiin lyijy lyijykynästä.

Kaikista ongelmallisin oli ikkunakitti, jota tarvittiin piipun varren kittaamiseen ja tiivistämiseen piipun pesään. Tämä oli aivan keskienen asia, sillä kukaan ei halunnut piippua joka vuoti. Kitin saamiseksi jouduimme odottelemaan joskun muutaman tunnin että alakerran mummu meni kauppaan. Heti kun mummo oli poistunut portista ryntäsimme ikkunapuitteiden kimppuun ja kaavimme kynäveitsellä tarpeellisen määrän kittiä.

Nyt sitten vain kaikki yhteen ja Pikiruukin metsään tai halkopinon taakse savuille. Kotiin mennessä täytyi ostaa Kuhnankulman kioskista Mermeriä.

Mermeri

Mitä se mermeri sitten oli. Mermeri oli pieniä pahalta maistuvia jyviä, joiden tarkoituksena oli viedä tupakan haju suusta. Vanhat ukot käyttivät Mermeria poistamaan pilsnerin hajun eukoiltaan. Aivan yhtä turhaan kuin me yritimme poistaa tupakan hajun. Haju kun tuli keuhkoista.

Tukkapöllyä ja korvatillikka siitä tuli mutta se oli pieni korvaus nautinnosta. Ei mikään voittanut auringossa istumista halkopinon takana ja pölläyttelemistä itse tehdyllä korkkipiipulla viikon ankaran aherruksen jälkeen. Olo tuntui melkein aikamieheltä, varsinkin jos joku oli onnistunut hankkimaan tai kääntämään pullollisen Bockin pilsneriä. Siinä sitten kiiteltiin Kippari-Kallea hyvästä idesasta.

Tapio Parkkari vuosimallia 1946

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Pentti Tarpio on poissa

Tarpion elämäntyö oli StarSoft. Yritys aloitti vuonna 1987 kommandiittiyhtiönä. Vuonna 1995 yhtiömuodoksi vaihdettiin osakeyhtiö. Samalla yrityksen perustajan Pentti Tarpion pojat, Jari ja Jarto Tarpio, tulivat mukaan toimintaan osakkaina. StarSoft Oy toimi sisaryhtiönsä Kauppagalleria Wasan eli vaasalaisittain Black Jackin omistamissa tiloissa Vaasanpuistikolla.

Vastaa