Billigste Strøm | Lånekalkulator | Paras näppäimistö | Nytt Sikringsskap Pris | Billig Forsikring | Boligalarm | Test av Kredittkort 2019 | Beste Telefonabonnement 2019
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / EU:n yrityskauppavalvonnalla vaikutus Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan

EU:n yrityskauppavalvonnalla vaikutus Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan

Väitös Vaasan yliopisto

EU:n yrityskauppavalvonnalla vaikutus

Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan

 Euroopan unionin yrityskauppavalvonnassa arviointikriteerit ovat muuttuneet rakenteellisesta lähestymistavasta käyttäytymistä painottavampaan lähestymistapaan. Muutos lähestymistavassa näkyy myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä, ilmenee kauppatieteiden lisensiaatti Jaana Boëliuksen väitöstutkimuksesta.

EU:n yrityskauppavalvonta on vaikuttanut merkittävästi Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan ja täytäntöönpanoon, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Boëlius.

Väitöskirjassaan Boëlius tarkastelee EU:n yrityskauppavalvonnan kehityksen vaikutusta Suomen yrityskauppavalvonnan kehitykseen oligopolistisilla markkinoilla eli markkinoilla, jossa on vain rajoitettu määrä suuria yrityksiä, jotka vähäisen määränsä vuoksi ovat riippuvaisia toisistaan.

Boëliuksen tutkimuksen kohteena on niin sanottu interregulaatio, jolla tässä tarkoitetaan EU:n ja Suomen yrityskauppasäännösten ja tapauskäytännön välistä keskinäistä riippuvuutta. Painopisteenä tutkimuksessa on oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen kilpailuvaikutusten arviointikriteerit ja niiden kehitys.

Kielteiset kilpailuvaikutukset voidaan jakaa kahteen kastiin

Oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen seurauksena syntyvät kilpailuvaikutukset voidaan jakaa niin sanottuihin yhteensovitettuihin ja yhteensovittamattomiin vaikutuksiin.

Yhteensovitetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset, jotka aikaisemmin eivät ole sovittaneet toimintojaan yhteen, voivat yrityskaupan seurauksena harjoittaa todennäköisemmin yhteensovittamista ja vahingoittaa siten tehokasta kilpailua. Yhteensovittaminen voi yrityskaupan seurauksena olla myös helpompaa, kestävämpää tai tehokkaampaa.

Yhteensovittamattomilla vaikutuksilla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa yrityskauppa voi poistaa merkittävän kilpailupaineen yhdeltä tai useammalta yritykseltä, joiden markkinavoima tämän seurauksena lisääntyisi ilman toimintojen yhteensovittamista.

Airtours vs. Komissio -ratkaisu tärkeä vedenjakaja

Boëliuksen väitöstutkimuksen mukaan yrityskauppojen arviointikriteerien kehitys on muuttunut rakenteellisesta lähestymistavasta käyttäytymistä painottavampaan lähestymistapaan.

Kehitysvaiheiden vedenjakajana voidaan pitää EU:n ensimmäisen asteen tuomioistuimen (nykyisin yleinen tuomioistuin) Airtours vs. Komissio -ratkaisua, jossa tuomioistuin antoi kolme välttämätöntä edellytystä kielteisten kilpailuvaikutusten toteamiseksi, Boëlius sanoo.

Airtours on brittiläinen matkanjärjestäjä, joka halusi ostaa toisen brittiläisen matkanjärjestäjän.  Vaikka kauppa ei olisi tuonut yksittäiselle yritykselle määräävää markkina-asemaa, niin komission mukaan se olisi johtanut markkinoilla yhteiseen määräävään markkina-asemaan, jossa kolme suurinta yritystä olisi hallinnut markkinoita.

EU:n tuomioistuimen mukaan komissio ei osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että keskittymä aiheuttaisi kolmen suuren matkanjärjestäjän yhteisen määräävän markkina-aseman, joka merkittävästi estäisi tehokasta kilpailua. Tuomioistuin määrittelikin kriteerit, joiden perusteella kilpailuvaikutuksia on arvioitava.

Ensinnäkin yhteensovittamiseen osallistuvien yritysten on pystyttävä valvomaan riittävässä määrin, noudatetaanko yhteensovittamisen ehtoja. Toiseksi edellytetään, että on olemassa uskottavia kurinpalautusmekanismeja, joita voidaan soveltaa, jos yhteensovittamisen ehdoista poiketaan. Kolmanneksi ulkopuolisten, esimerkiksi nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden, jotka eivät osallistu yhteensovittamiseen, eivätkä asiakkaiden reaktiot saisi vaarantaa yhteensovittamisen odotettuja tuloksia.

Nämä edellytykset ovat nähtävissä myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä, kuten niin sanotussa NCC/Destia -ratkaisussa, Boëlius sanoo.

Tapauksessa NCC Roads oli hankkimassa Destian asfalttipäällystetoimintaa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden mukaan NCC:lle ja Lemminkäiselle olisi syntynyt sellainen yhteinen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estäisi kilpailua pääkaupunkiseudun asfalttimassan valmistuksessa ja myynnissä.

EU:n tuomioistuin on myöhemmin todennut muun muassa, että edellä mainittujen edellytysten erillistä, mekaanista tarkastelua tulee välttää. Nähtäväksi jää, kuinka mahdollinen tuleva kehitys EU:ssa vaikuttaa Suom

Väittelijän tiedot

Jaana Boëlius on syntynyt vuonna 1965 Vaasassa. Hän kirjoitti vuonna 1984 ylioppilaaksi Vaasan yhteiskoulusta. Hän valmistui vuonna 1992 kauppatieteiden maisteriksi ja vuonna 1995 kauppatieteiden lisensiaatiksi Vaasan yliopistosta.

Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. www.uva.fi

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Kolmen soinnun maisterit Vaasasta – Klamydia

“Me ei tosiaan olla ainoastaan pala Eurooppaa, vaan jotain kaunista, jota ei koskaan myydä saa”. …

Vastaa