Kirjailijat ja ikätoverit Elvi Sinervo ja Venny Kontturi miettivät vuonna 1976, miksi heidän ajatuksensa pohjalaisuudesta olivat niin erilaiset. Jotakin yhteistäkin löytyi. mm. työväenliike. Tein kirjailijopista ohjelman vuonna 1976. Nyt se on kuultavissa Ylen Elävässä arkistossa.
Kaksi pohjanmaata
mutta kuitenkin niin erilaista?
Venny Kontturi ja Elvi Sinervo joutuivat sattumalta vastakkain Pohjanmaan junassa ja ryhtyivät keskustelemaan. Hämmästys oli suuri kun molemmat olivat kirjailijota ja olivat eläneet lapsuutensa saman kujan eli ”Lemmenkujan” varrella. Tapaaminen johti loppuelämän kestäneesen myöhäisiän ystävyyteen.
Venny ja Elvi olivat myöhäisiän ystävät
Helsinkiläissyntyisen, sisällissodan jälkeen Vaasaan muuttaneen Elvi Sinervon (1912-1986) Pohjanmaa on synkkä ja sateinen. Joet virtaavat hitaasti ja linnut lentävät raskaasti.
Syntyperäinen vaasalainen Venny Kontturi (1913-1981) puolestaan kuvasi toisenlaista pohjalaisuutta. Moni on löytänyt hänen kirjoistaan pohjalaisia piirteitä aidoimmillaan.
Näkökulma heillä oli yhteinen: molemmat katsoivat ympäristöään reilusti työväenluokan näkövinkkelistä.
Yhteistä oli myös kerronnan tapahtumapaikka. Molemmat kuvasivat samaa maisemaa, samoja ihmisiä – ja peräti samaa kujaa Vaasan Palosaarella. Sinervolla kuja oli nimeltään Roistokuja, Kontturilla Ruukinkuja.
Mielenkiintoisessa radiohaastattelussa kirjailijat vertailevat kokemuksiaan kulmilta, jotka molemmat tuntevat hyvin.
Teksti: Petra Himberg
Yle Elävä Arkisto
HAASTATELTAVAT: Elvi Sinervo, Venny Kontturi
OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Tapio Parkkari
Lue lisää Venystä ja Palosaaresta
Yleisötyöprojekteja
Venny Kontturi on taas ajankohtainen
Vaasan kaupunginteatterin Ruukinkuja-näytelmä (ensi-ilta 05.11. 2010) on kiinnostava sekä taiteellisesti että paikallisen aiheensa vuoksi. Teatteri on syksyn aikana käynnistänyt yleisötyöprojekteja, joissa syvennetään näytelmän taustoja tutustumalla Palosaareen ja sen rikkaaseen kulttuurimiljööhön.
Yläasteille ja lukiolle suunnatussa projektissa Präntöön pumpulitytöt on yhteistyössä Pohjanmaan museon kanssa tuotettu aiheesta oppimateriaalia kouluille ja järjestetty kiertokäyntejä museolla ja teatterissa. Aikuisille on järjestetty Präntöö-työpajoja otsikolla Minun Präntööni – tarinoita Palosaarelta.
Työpajoissa on taltioitu videolle vaasalaisten kertomia muisteluksia Palosaarelta. Taltioinneista tehdään videokooste, jota esitetään marraskuun lopulla teatterin pikkunäyttämöllä muutamina Ruukinkujan esitysiltoina. Ruukinkujan teemaan liittyvät myös Vaasan Oppaiden syys-lokakuussa järjestämät Palosaari-kävelykierrokset, joissa kuljetaan kirjailija Venny Kontturin maisemissa.
Venny Kontturi (1913-1981), vaasalainen kirjailija
Tuotanto:
– Omaelämäkerrallinen romaanisarja:
Ruukinkuja (1967)
Kankurikello (1969),
Karikkoiset vuodet (1970)
Paperikengät (1977).
– Romaani Ehtoomaisemat (1972)
– Ensimmäiset pakinat Kansan Äänessä . Myöhemmin Vaasa-lehden pitkäaikainen murrepakinoitsija nimimerkillä ”Männistön muori”.
Pakinoita myös Anna-aikakauslehdessä nimimerkillä ”Isoäiti”.
– Murrepakinakokoelmat Passaasko tituleerata (1964) ja Neliskanttista (1978).
– Näytelmä Ulukomaan vierahia , Vaasan kaupunginteatterissa v. 1973
TV-näytelmä Martta (1979)
– Valon ja varjon välkettä (2007). Venny Kontturin kirjallisesta jäämistöstä koottu runo- ja pakinakokoelma, toim. Iiris Ekola.
Venny Kontturille on pystytetty v. 1998 Palosaarelle Onkilahden rantapuistoon taiteilija Marita Perttulan suunnittelema muistomerkki Elämän tie.