Vanhan Vaasan ns. Kapelinmäentien hautausmaa on Vaasan vanhin. Se peritytyy jo Vanhan Vaasan ajoilta. Hautausmaalla lepäävät monet vaasalaiset merkkihenkilöt, joista kaksi nousevat ylise muiden. He ovat kauppias ja laivanvarustaja ja kauppaaneuvos Car G. Wolff ja suurlahjoittaja Herman Frithiof Antell. Kuva: Johan Hagström
Historia koskettaa hautausmaalla
Kauppias, laivavarustaja ja kauppaneuvos Carl Gustaf Wolff (1800 -1868) oli syntynyt Norrmarki:ssa. Hänen isänsä oli Porin varuskunnan soittokunnan johtaja Luvig Didrich Wolff. Carl muutti Suomeen Ruotsista, mutta suku on lähtöisin Saksasta. Köyhistä kotioloista johtuen, hän joutui jo 10 –vuotiaana ansiotyöhön.
Nuori Wolf toiimi avustajana kaupassa Porissa ja myöhemmin, 1820 –luvulla samoissa tehtävissä raatimies Withanderin kaupassa Vaasassa. Pian hän avasi vähittäistavarakaupan ja myös pienen kirjakaupan. 1830 –luvun lopussa hän omisti vielä kirjapainonkin, missä Vaasan ensimmäinen lehti, Vasa Tidning painettiin.
Yhdessä kauppias Widmarkin kanssa Wolff rakensi 1830–luvulla kaksi laivaa, jotka molemmat tuhoutuivat haaksirikossa. Tästä huolimatta hän keskittyi nyt toden teolla varustamotoimintaan.
Palosaaren salmen varustamolla,Wolff rakennutti 44 laivaa. Hän omisti itse niistä valtaosan, eli 41 laivaa. Wolffin laivat seilasivat Välimeren ja Mustanmeren satamien välissä. Tästä toiminnasta Wolff rikastui.
Laivojen saapuessa korjauksia varten telakalle niissä oli suolaa lastina. Wolffin suolamyynti riitti melkein koko Vaasan alueen tarpeisiin. Krimin –sodan aikana 1854 – 1855 Wolff menetti 7 alusta. Hänen kuollessaan 1868 laivoja oli 23. Wolffin varustamooli koko maan suurin ja se tarjosi runsaasti työmahdollisuuksia alueen timpureiulle. Wolff sai kauppaneuvoksen arvon. Hän kuoli Tukholmassa 9.7.1868.
Suurlahjoittaja
Herman Frithiof Antell`in (1847-1893) hauta on hautausmaan upein ja suurin. Valurauta-aidan sisällä on kaksi suurta kiveä, molemmat mustasta graniitista. Oikeanpuolinen kivi kuuluu kamarineuvos Herman Rosenberg:lle (1798 -1874) sekä hänen vaimolleen Catharina Christina:lle (s. Kaskas). Hän oli toiminut palvelijattarena perheessä. Vasemmanpuolinen kivi kuuluu taas Rosenbergin ottopojalle, Herman Fritiof Antell:lle.
Molempien hautakivien tekstien yläpuolella on kaksi pyöreää reliifiä marmorista. Ne oat kopioita kuvanveistäjä Thorvaldsen teoksista ”Päivä” ja ”Yö”, Kööpenhaminassa. Reliifit on tehnyt Antellin ystävä kuvanveistäjä Ville Vallgren.
Herman Fritiof kasvatettiin suomenkielisessä perheessä, sisämaassa. Kamarineuvoksen vaimon kuoltua, isä toi hänet luokseen Vaasaan. Poika otti sukunimekseen Antell. Hän valmistui ylioppilaaksi 1865, filosofian maisteri 1869 sekä myöhemmin hän sai lisensiaatin arvon. Antell opiskeli silmälääkäriksi sekä kirurgiksi.
Antell luopui lääkärinammatistaan melko pian, koska sai ison perinnön. Hän ei koskaan mennyt naimisiin. Antell asui pitkään Pariisissa, mutta kävi kotimaassaan joka kesä. Pariisissa hän tutustui smm. Albert Edelfeltiin, Ville Vallgreniin ja ruotsalaiseen Anders Zorniin.
Antell kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen Pariisissa 1893.
Lahjoitukset
Tämän päivän perspektiivistä tärkeätä oli se, että hän gtestamenttasi miljoona Suomen kultamarkkaa eli noin 3,7 miljoonaa euroa isänsä nimeä kantavaan Heman Rosenbergin rahastoon, jonka tarkoituas oli hankkia kokoelma Suomen kansallismuseon perustaksi.
Antellin lahjoituksen on katsottu vaikuttaneen enenmän kuin mionkään muun lahjoituksen Suomen kulttuurielämän kehitykseen. Monet Ateneumin ja Kansallismuseon tunnetuimmat kohtgeet on hankittu Antellin valtuuskunnan varoilla. Kansallistaiteilijoidemme töiden lisäksi varoilla on hankittu mm. Gezannen, Gauguinin, van Goghin ja Munchin teokset.
Antell määräsi myös perustettavaksi kaksi stipendirahastoa Helsingin yliopistoon ja Vaasan lyceoon.