Related Articles
Väitös: Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa nostaisi laatua – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista
Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa voi vahvistaa palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta ja parantaa palveluiden laatua. Tämä käy ilmi valtiotieteiden lisensiaatti Mats Brandtin tohtorinväitöskirjasta.
– Tulokset osoittavat, että eri viranomaisilla on samansuuntaisia näkemyksiä valinnanvapauden hyödyistä sekä Suomessa että Ruotsissa, kertoo Vaasan yliopistossa väittelevä Brandt.
Väitöskirjan tulokset pohjautuvat kyselyyn, joka oli suunnattu eri viranomaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville ylemmille virkamiehille Suomessa ja Ruotsissa.
Tutkimuksen mukaan Suomessa näkemykset markkinoiden, kilpailun ja palveluvalikoiman vaihtelun merkityksistä sekä asiakkaan valinnan edellytyksistä voivat olla erilaisia verrattuna Ruotsiin. Tulokset viittaavat muun muassa siihen, että Ruotsissa asukkaita tuetaan enemmän tiedottamalla asioista, mikä tekee valinnasta helpompaa, kun taas Suomessa valinnanvapauden on koettu sitä vastoin vaikeuttavan toiminnan suunnittelua, valvontaa ja seurantaa.
– Valinnanvapaus nähdään tutkimustulosten valossa positiivisena asiana, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö siihen liittyisi myös ongelmia viranomaisten kannalta. On tärkeää arvioida seurauksia monesta erilaisesta strategisesta näkökulmasta, toteaa Brandt.
Paikalliset eroavuudet ja käytännöt otettava strategioissa huomioon
Kyselyvastaukset ryhmiteltiin strategia-analyysikehyksen avulla kolmeen klusteriin. Suurin niistä on riskiklusteri, jossa on usean tuottajan muodostama haasteellinen ympäristö, joka asettaa vaatimuksia viranomaisten valvonta- ja seurantastrategioille. On myös selkeä variaatioklusteri, jossa valinnanvapaudesta seuraa se, että luodaan täydentävää ja vaihtelevaa palvelutarjontaa. Tässä klusterissa toimijoilla on hyvät mahdollisuudet oppia toisiltaan. Kolmas klusteri on matalan profiilin klusteri, jossa valinnanvapaudella on pienempi rooli.
– Ohjattaessa ja kontrolloitaessa valinnanvapauteen perustuvaa järjestelmää viranomaisten on tarkasteltava paikallisia variaatioita ja konteksteja. Eri klustereiden erilaisten toimintatapojen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että valinnanvapaudesta luodut mallit eivät enää toimisi, mutta viranomaisten on ymmärrettävä usean tuottajan toimintaympäristössä vallitsevaa dynamiikkaa ja toimittava sen mukaan, Brandt selventää.
Valinnanvapaus lisää kompleksisuutta mutta samalla myös oppimismahdollisuuksia
Valinnanvapaus tuo mukanaan uusia näkökohtia, jotka viranomaisten on otettava huomioon omissa strategioissaan.
Pitkän tähtäimen seurauksia ovat muun muassa keskittyminen entistä selkeämmin palvelun käyttäjiin viranomaisten strategioissa, palveluiden tuottaminen markkinoilla usean palveluntuottajan muodostamassa ympäristössä sekä palveluiden variaation lisääntyminen.
Lisäksi on alettava suunnitella ratkaisuja palveluiden käyttäjien kasvavaan tiedontarpeeseen uudella tavalla. Samalla lisääntyvät myös epävarmuustekijät: voi muodostua erityyppisiä klustereita, joilla markkinoiden toimijat käyttäytyvät eri tavoilla. Tästä seuraavalla kilpailulla on seurauksia, joita on vaikea arvioida etukäteen. Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos oli se, että valinnanvapauden nähdään myös lisäävän toimijoiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa vertaamalla sitä muihin.
– Tulokset osoittavat, että valinnanvapaus lisää mahdollisuuksia benchmarkingiin, oppimiseen ja mukautumiseen, mikä puolestaan antaa tilaa dynamiikalle ja muutokselle, esittää Brandt.
Väitöskirjassa kuvaillaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa kirjallisuuskatsauksen ja keväällä 2017 suoritettuun kyselyyn pohjautuvien empiiristen analyysien kautta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan niitä vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on sosiaali- ja terveyspalveluissa toimittaessa raha seuraa asiakasta -mallin mukaan.
Kyselytutkimus sisältää yli 50 kysymystä ja vastausväittämiä, jotka käsittelevät valinnanvapauden eri aspekteja. Tutkimusmateriaali koostuu 178:sta verkkokyselyyn lähetetystä vastauksesta, jotka saatiin kuntien, yhteistyöalueiden, sairaanhoitopiirien tai maakuntien palveluksessa työskenteleviltä ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavilta johtavilta virkamiehiltä Suomessa ja Ruotsissa.
Väitöstilaisuus
VTL Mats Brandtin sosiaali-ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Valfrihet inom social- och hälsovården. Myndigheters syn på valfrihetens inverkan i Finland och Sverige ur olika strategiska synvinklar” tarkastetaan perjantaina 14.6.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa. Väitöstilaisuus pidetään ruotsiksi.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Stefan Sjöblom (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.
Väittelijän tiedot
Mats Brandt on syntynyt vuonna 1974 Kristiinankaupungissa. Brandt kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1993 Kristiinankaupungin lukiosta. Hän valmistui vuonna 2001 valtiotieteiden lisensiaatiksi Turun yliopistosta. Brandt toimii Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajana.
