Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointieroja selvittävässä hankkeessa etsitään uudenlaisia toimintamalleja tiedolla johtamiseen. Hankkeen etenemisessä on saavutettu merkittävä edistysaskel. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen – Findata on myöntänyt hankkeelle laajan tietoluvan useista kansallisista rekisterilähteistä. Rekistereistä saatavan tiedon avulla päästään käsiksi hyvinvoinnin taustatekijöihin.
– Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ns. toisiolaki mahdollistaa täysin uudentasoisen asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen. Monialainen rekisteritutkimus antaa tarkan kuvan kohderyhmän todellisista tarpeista anonyymisti. Kattava ja monialainen tarpeiden ymmärtäminen on lähtökohta toimivien palveluiden kehittämisessä, toteaa hankkeessa mukana oleva johdon konsultti, tekniikan tohtori Pasi Lehtimäki Gofore Oyj:sta.
Tietoluvan hyväksymisen takana on pitkä prosessi, tietolupahakemus on jätetty kesäkuussa 2020. Tietolupaa vastaavan laajuiseen käyttötarkoitukseen ei ole ennen myönnetty, joten on tärkeää varmistaa, että tietoja käsitellään turvallisesti. Palvelujen kehittämistä varten on valittu tutkittuun tietoon pohjautuen olennaisimmat tietolähteet. Menetelmänä hyödynnetään rekisteritutkimustapaa, joka on ollut jo pitkään tiedeyhteisöjen käytössä.
Goforen nimetyt analyytikot käsittelevät rekisteriaineistoja Findatan tietoturvallisessa ympäristössä. Tiedoista ei tunnisteta yksittäisiä perheitä, vaan tieto koostetaan väestötasoiseksi. Kuntien toimialojen asiantuntijat tarkentavat ja jatkotyöstävät edistyneen analytiikan avulla muodostettua lapsiperheiden hyvinvoinnin tilannekuvaa.
Eettinen arviointi mukana koko hankkeen ajan
Edistyneen analytiikan hyödyntäminen edellyttää tutkittavien ilmiöiden ja olennaisimman tiedon tunnistamista. Olemme valinneet mittareita, jotka kuvaavat perheiden hyvinvointia suojaavia ja haavoittavia tekijöitä tutkimusten ja asiantuntijoiden kokemustiedon pohjalta. Pohdinnan tuloksena jatkotyöstöön on valittu 11 lapsiperheiden hyvinvointia kuvaavaa ilmiötä. Ilmiöiden kautta käsitellään muun muassa toimeentulon, terveyden ja koulutuksen yhteyttä hyvinvointiin.
– Eettinen pohdinta on kevään aikana konkretisoitunut valinnoissa, joita olemme tehneet yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnissa on ollut tärkeää ymmärtää merkityksellisen ja merkityksettömän tiedon ero, kun haluamme saada paremman kokonaiskuvan esimerkiksi erilaisista vanhempien jaksamisen kriisitilanteista, kertoo projektikoordinaattori Sanni Tuomiaho.
Eettisen arvioinnin tukena on käytetty myös ulkopuolista asiantuntemusta.
– Tässä hankkeessa erityistä on se, että eettinen arviointi kulkee mukana koko hankkeen ajan. Pystymme reagoimaan nopeasti esille nouseviin eettisiin kysymyksiin. Samalla luomme toimintamalleja, jotka hyödyttävät jatkossa myös muita toimijoita, toteaa eettistä prosessia tukeva CoHumansin toimitusjohtaja, eetikko, Anna Seppänen.
Valtiovarainministeriö rahoittaa kuntien yhteiskehittämistä
Edistynyt analytiikka kuntaorganisaatioiden lapsiperheiden palveluiden tiedolla johtamisessa –hanke on saanut kehitystyölle valtionavustusta Valtiovarainministeriön Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä vuosille 2020-2021.
Valtakunnallinen LEA-hanke toteutetaan neljässä osahankkeessa: Vaasa-Laihia, Tampere-Ylöjärvi, Vantaa ja Pori. Tampere toimii yhteishankkeen hallinnoijana ja vastaa sen taloudesta. Gofore Oyj vastaa hankkeen toteutusprosessin ja sisällön ohjauksesta.