Related Articles
Valokuitu voisi tuoda kylille säpinää
Uudessa Vaasan yliopiston hankkeessa tutkitaan, tuovatko valokuituyhteydet maaseudulle lisää asukkaita ja yritystoimintaa. Aineistona ovat haastattelututkimukset, joita tehdään useammassa kylässä eri puolella Suomea.
Vaasan yliopiston aluetieteen yksikössä käynnistyi elokuun alussa maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimushanke Tietoverkkoyhteyksien rooli maaseutupaikkojen suhteellisen aseman muutoksessa.
– Pinta-alaltaan laajan ja maaseutumaisen valtion asuttamista ei voi perustella enää yksin itseisarvona. Nyt tulisikin katsoa tulevaisuuteen ja pohtia, miten hajallaan olevat paikalliset resurssit, osaaminen ja laajat luonnonvaraiset alueet kytketään yhteiskunnan ripeästi digitalisoituviin rakenteisiin, sanoo projektia johtava yliopistonlehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta.
Luodon mukaan tutkimuksessa selvitetään kylien ja kuntien suhteellisen aseman muutoksia tilanteessa, jossa valokuituverkkoyhteyksiä suunnitellaan tai niitä on perustettu tutkimusalueille.
– Lähtöoletuksena on, että verkkoyhteydet vaikuttavat asukkaiden ja yrityksien sijaintipäätöksiin, toimintaedellytyksiin sekä viihtyvyyteen maaseutualueilla, Luoto sanoo.
Aineistona käytetään kahdeksalta eri puolilla maata sijaitsevalta alueelta koottavaa haastattelu- ja tapaustutkimusmateriaalia, jonka kautta tietoverkkojen merkitystä peilataan paikkaperustaisen teorian ja kehittämisen näkökulmaan. Niinpä tietoliikenneinfrastruktuuria tarkastellaan myös suhteessa yhteiskunnan muihin perusrakenteisiin, kuten liikenne- ja palveluinfrastruktuuriin.
Onko digitaalisia palveluita syntynyt?
Luoto kertoo, että tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan siihen, miten maaseudun eri toimijatahot ja yritykset ovat kyenneet tarjoamaan sekä käyttämään digitaalisia palveluja ja säilyttäneet tai peräti synnyttäneet uusia toimintaedellytyksiä maaseudulle.
Toinen tärkeä tutkimuskysymys on se, millaisia saavutettavuuden muutoksia kuituverkko-osuuskuntien perustaminen aiheuttaa paikallisesti.
Hanke kestää ensi vuoden syyskuun loppuun saakka. Sen rahoittajana on maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto. Päätoimisena projektitutkijana hankkeessa on aloittanut HTM Tuomas Honkaniemi.
