Related Articles
Jorma Ojaharjulta ilmestyy noin kahden viikon kuluttua uusi Vaasa-kirja. Kirjan nimenä on ”Vaasan veri ei vapise”, Vaasan historiaa ja tämän päivän vaasalaisia käsittelevien artikkeleitten lisäksi kirjassa on mukana ajankohtaisia aiheita. Yksi on nimeltään "Vanhuskysymyksen lopullinen ratkaisu." Ojaharju saapuu itse Vaasaan esittelemään kirjansa.
Vanhuskysymyksen lopullinen ratkaisu
Yli kymmenen vuoden ajan on puhuttu siitä, että sairaalat harjoittavat passiivista eutanasiaa (armomurhaamista) kun tilanne on otollinen. Vaasan keskussairaalassa tehtiin 89-vuotiaalle miehelle väärä diagnoosi, jolloin häntä myös lääkittiin virheellisesti. Poika puuttui asiaan ja haukkui hoitajan pystyyn:
-Ettekö te tiedä mitä tästä osastosta kaupungilla puhutaan? On puhuttu jo kauan. Te ajatte suhteellisen hyvässä kunnossa olevan potilaan alas jos hän mielestänne on liian vanha. Hoitaja vastasi:
-Voi voi, kun lääkäreitten motivaatio on niin huono kun potilas on näinkin iäkäs
-Lääketieteen isän Hippokrateen vala korostaa potilaitten kärsimyksiä ymmärtävää ja heidän parhaaseensa pyrkivää asennetta. Hippokrateen vala on nykyisenkin lääkärinvalan pohjana. Vala on ollut voimassa 2500 vuoden ajan. Onko se muuttunut Plutokrateen valaksi, jossa lääkärit lupaavat auttaa liian iäkkäät rajan yli?
Valitsemaan on aina jouduttu. Lääkärit joutuvat tekemään valintansa hoidon onnistumisedellytysten ja sairaalan taloudellisen tilanteen pohjalta.
-Jos harkinta hoidosta tehdään kannattavuusperiaatteitten mukaan, liikutaan ideologis-taloudellisen armomurhan piirissä, eikä Suomessa tietääkseni ole hyväksytty lakia eutanasiasta.
-1990-luvun alissa keskusteltiin siitä, olisiko yhteiskunnan laadittava säännöt siitä, ketkä ovat riittävän arvokkaat hoidettaviksi ja ketkä eivät. Jaetaan kansa kahteen kastiin sen perusteella, keillä on varaa maksaa hoidosta. Tästä olisi lyhyt matka köyhyyskysymyksen lopulliseen ratkaisuun.
-Jo nelisen vuotta sitten antoi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harry Bogolomoff lausunnon, jonka mukaan: "lyhyet lisäajat elämänhalunsa- ja kykynsä menettäneille ihmisille ovat kyseenalaisia.
-"Bogolomoffin mielestä lääkäreitten pitäisi pohtia tarkemmin, mitä sairauksia hoidetaan ja kuinka pitkälle. Samalla hän arvosteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitusta siitä, että siellä on enemmän humanismia kuin taloudellisuutta.
-Siis taas Samuli Paronen: "Kun elämänarvot sidotaan liikeperiaatteisiin, nousee väistämättä esiin kysymys Kannaattako elää?"
