Related Articles
Vaasan hovioikeudenpuisto nousi kuluvana keväänä otsikoihin nuorison ajanviettopaikkana. Erityisesti koulun päättäjäiset keräsivät puistoon satoja nuoria. Jälkien siivoaminen vei oman aikansa. Seuraava ryntäys puistoon koetaan Taiteiden Yönä. Kaupunki on varaautunut kansainvaellukseen mm. tuomalla puistooon Bajamajoja. 
Hovioikeutta ympäröivä puisto on yksi Vaasan kauneimmista puistoista. Sen historia ulottuu ajassa taaksepäin aina uuden kaupungin peraustamiseen asti.
Hovioikedenpuisto myrskyjä vastaan
Uuden Vaasan luoja, kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterberg suunnitteli uuteen Vaasaan puistoja, Varsinkin rantapuisto edusti englantilaistyylistä puistoa. Hän perusteli puistoa sillä, että rantapuistot suojelee kaupunkia myrskyiltä.
Arkkitehti A.W.Stenfors mittasi ja piirsi 1892 puistosta asemakaavan. Hovioikeuden puistoon syntyi kaartelevia puistokäytäviä. 1869 vankityövoimalla teetettiin vedenkorkeuden vaihteluilta ja lounaismyrskyiltä suojaava kivivalli. 1870-luvulla rakennettiin herrain kylpylaitos hovioikeuden rantaan
Puiston pohjoisosassa sijaitsee Setterbergin piirtämä pyöreä huvimaja musiikkilavoineen. Eli nykyinen Stramppen. Rakennusvuosi oli 1868.
1887 kaupungin puutarhuri Johan Sundin liitti residenssitalon eteläpäädyn portaat puistokäytävään jotka johti kylpylaitokseen. 1890-luvun loppupuolella puutarha-arkkitehti Ossian Lundén aloitti varsinaiset hovioikeuden puiston istutukset kukkaryhmillä ja pensailla. Monet vanhoista kasveista ovat vieläkin nähtävillä. Sotien johdosta jouduttiin Hovioikeudenpuistoon luovuttamaan viljelypalstoja kaupunkilaisille.
Arkkitehdiksi Carl Axel Setterberg opiskel Ruotsin kuninkaallisessa akatemiassa 1834-1841. Valmistuttuaan hänet nimitettii Gävleborgin rakennusmestariksi. Siellä hän työskenteli 10 vuotta, kunnes kuuli Vaasan palosta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Vaasassa oli lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna 1853 hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena. Virka vakinaistettiin vuonna 1885 kun hänestä tuli Suomen suurruhtinaskunnan kansalainen. Vaasan kaupunginarkkitehti Setterbergistä tuli vuonna 1854.
Puisto monessa mukana
Suomen itsenäistymisen epävakaina aikoina hovioikeudenpuisto toimi vaasalaisten viljelysmaana.. Puisto ei vielä tuolloin ollut saavuttanut nykyistä muotoaan. Puistoon sijoitettiin yhteensä 22 pientä viljelmää. Puisto oli viljelysmaana nelisen vuotta. Hovioikeuden puiston lisäksi pieniä viljelysmaita oli mm. palokaduilla, Hietalahden urheilukentällä, Klemetsön ratapihalla ja mm. Alexanterintorilla eli ortodoksisen kirkon ympäristössä.
Puistossa sijaitsi 1800-luvun puolivälistä aina vuosisadan vaihteeseen myös vinttikaivo ja rannassa oli uimahuone ja kylpyläosakeyhtiön kylpylä.
Uimala sijaiatsi puiston edustan rantatasanteella. Kylpylaitos sijaitsi uimalan yhteydessä.
Puistossa sijaitsi myös kevytrakenteinen huvimaja, jollainen on nyt noussut mm, Villan puistoon. Tämänpäivän vaasalaisia kiehtoo erityisesti puistossa oleva salaperäinen merkki kalliossa. Hovioikeiden rakennuksen luoteispuolella lähellä rautatietä ja kiviterasiia on pieni kalliokumpare, jonka laelta löytyi reikäleipää muistuttava uurettu kuvio, jonka yläosassa on merkintä N1 Jj vuosiluku 1883. Selittäjiä ja seliutyksiä löytyi. Oikea selitys on varsin proosallinen. Kysymyksessä on maanmittareiden vaaituksen kiintopiste. Toinen kiintopiste n:o 2 sijaitsee hovioikeudentalon pohjoispuolella kalliopaljastuman itäreunassa.
Väestönsuoja
Muita mielikuvitusta kiehtovia kohteita on hovioikeidentalon Strampenin puolella kallioon lohittu Väestönsuoja. Se louhittiin jatkosodan aikana 1943. Pommisuojaan asenettiin ilmastontilaitteet ja vietiin pöytiö ja penkkejä. Sota lopui aikanaan ja väestönsuojaa ei koskaan tarvinnut käyttää sen alkuperäiseen tarkoitukseen. Tila rappeutui nopeasti. Sitä ehdittiin kuitenkin käyttää mm. epätavanomaisten näyttelyjen pitopaikkana luvulla. Suojassa järjsti näyttelyjä m,. vasan akvarelliseura.
Taide liittyy puistoon myös patsaiden muodossa. Puiston Vasanpuistikon puoleisessa osassa on mm. Lauri Leppäsen veistämä Jääkäripatsa, joka vihitiin vuonna 1958 ja Kirjailija Artturi Leinosen vuonna 1981 paljastettu muistokivi. Muistokiveen kiinnitetyn pronssilaatan on suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki. Erään hieman alempana kasvavan tammen juurelta löytyy matala muistokivi, joka kertoo puun olevan Lions-järjestön 1981 istuttava ”Rauhan puu”.
Hovioikeudenpuisto kansien välissä
Maisteri ja kotiseutututkija Eija Piispala on koonnut Hovioikeunpuiston vaiheista todella mielenkiintoisen kirjan, jossa kerrontaa hovioikeuden puistojen historiasta vanhoin kartoin ja valokuvin. Piispala kartoittanut ja luetellut mm. kaikki puiston puut. Esimerkiksi havupuita on 11 eri lajiketta ja lehtipuita 21 lajiketta. Pensaslajikkeita hän on löytänyt 34 lajiketta.
Kirjassa on erinomainen viiteluettelo sille joka haluaa tutkia tarkemmin. Taämän blogijutun tiedot ovat Piispalan kirjasta.
Hovioikeuden puistot ja ryytimaat
-vihreää arkkitehtuuria Pohjanmaalta
Alueelliset ympäristöjulkaisut 353/2004
Julkaisija: Länsi-Suomen ympäristökeskus
ISBN 952-11-1769-9 ISSN 1238-8610
Kannen kuva: Petäjä ja pinaakkeli- luonnon ja ihmisen arkkitehtuuria elokuussa 2004
Taitto: Tiina Hietikko
Paino: Ykkös-Offset Oy, Vaasa
57 sivua
Kuvat: Johan Hagström
