Uusliberalismi luo vain hävijiöitä
Uusliberalismi on ideologia, jota harva tunnustaa kannattavansa, vaikka puhuu ja kirjoittaa uusliberalististen uudistusten puolesta. Uusliberalistista aatetta ajavan ja kannattavan tunnistaa aika helposti: he kannattavat mm. sääntelyn purkamista, julkisten varojen ja instituutioiden yksityistämistä, pääoman vapaata liikkuvuutta, vapaata kauppaa ja usein myös verovapautta.
Argumentteina uusliberalisti käyttää mm. kilpailukyvyn paranemista ja reipasta talouskasvua. Argumenteille ei todellisuudessa löydy tutkittua näyttöä, joka tukisi uusliberalismia, eikä puhtaasti liberalistisia ja silti vielä toimivia yhteiskuntia ole edes olemassa.
Uusliberalistin perusteet aatteelleen saattavat kuulostaa järkeviltä, houkuttelevilta ja jopa kannatettavilta, mutta kunhan malttaa innostukseltaan perehtyä ideologiaan, huomaa nopeasti, että siinä ei pohjimmiltaan ole kyse kansallisen kilpailukyvyn nostamisesta tai kansallisen talouskasvun ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamisesta.
Kaikkea muuta! Todellisuudessa uusliberalismin saadessa sijaa, saavutettu talouskasvu, jos sitä ylipäätään saadaan, kiihdyttää pääoman kasaantumista ja sitä kautta luokkayhteiskuntaan palaamista.
Tavoitteena on siis demokratian alistaminen plutokratialle, siis rahavallalle. Tavallinen ihminen ei useinkaan tiedosta sitä selkeää tosiseikkaa, että uusliberalistuvassa yhteiskunnassa ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä tulee kuulumaan häviäjiin.
Seuraus on väistämätön, koska pääoman ja varallisuuden kasaantumisen pyramidin huipulle voi mahdollistaa vain sen siirtyminen alakerroksista yläkerroksiin, leveältä osalta kapealle, suurelta enemmistöltä pienelle vähemmistölle.
Tällä hetkellä vaurauden kasaantuminen pyramidin huipulle ja sitä kautta sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut nopeampaa kuin kertaakaan 1920-luvun jälkeen.
Miten yhteiskunnan sitten käy jos valta luovutetaan uusliberalistien käsiin, vaikka se tehtäisiin demokraattisella päätöksellä? Vastaus on yksinkertainen: seurauksena on kaiken vallan siirtyminen asteittain sen saman pyramidin huipulle, jonne se varallisuuskin kasautuu. Siirtyisimme siis hiljalleen takaisin luokkayhteiskuntaan ja harvainvaltaan, joka itse asiassa olisi siirtymistä ajassa peruutusvaihteella kaasu pohjassa, vaikka puheissa piti mennä keulien eteenpäin.
Mikä sitten voi saada tavallisen suomalaisen ihmisen tekemään kuolonhypyn itselleen noinkin vahingollisen järjestelmän vietäväksi ja luovuttamaan päätäntävaltansa ja lopulta kaiken omistamansa pienen joukon käsiin? No vaikka se, että Suomessa uusliberalisti tietää mitä suurin osa, reilusti yli 90% ihmisistä, ei halua olla: kommunisti.
Jos suomalaista nimittää kommunistiksi, hän tekee kaikkensa osoittaakseen ettei sitä ole ja alkaa jopa kannattamaan uusliberalistista aatesuuntaa.
Vaikka kommunismi ja uusliberalismi ovat monessa suhteessa toistensa vastakohtia, niillä on yksi yhteinen piirre: jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan ja kuulut juuri siihen vastakkaiseen joukkoon. Suurin osa kuitenkin kuuluu ajatusmaailmansa ja arvojensa puolesta näiden ääripäiden välille, kuka minnekin.
Näiden kahden aatesuunnan väliltä ja ympäriltä löytyykin monenlaista kompromissia ja kaikkein tärkeintähän kuitenkin on säilyttää demokratia, koska vain riippumaton demokratia voi taata yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnassa jokaiselle samat mahdollisuudet ulkoisista tekijöistä riippumatta.
Et siis ole kommunisti vaikka et olisi uusliberalisti, vaan olet arvoiltasi todennäköisesti näiden kummankin yläpuolella. Nyt muodostettava hallitus ei onneksi tule olemaan kumpaakaan, koska kummankaan ääriaatteen kannattajia tuskin tullaan valitsemaan hallitukseen kovin vaarallista määrää.
Uusliberalismi on aikamme vakavin vitsaus
Poimittu Lyhytviesteistä
25.04.201
Kuva: kuvakaappaus You Tubesta