Related Articles
Turvallisuuskoulutus on nykyisin osa monien yritysten koulutusohjelmaa varsinkin palvelualoilla. Ei ole mitenkään harvinaista lukea että ”verovirkailija joutui pahoinpitelijän uhriksi” tai että ”huumeiden vaikutuksen alainen löi sairaanhoitajaa”, sanoo kouluttaja Hannu Maunula.
Turvallisuus on osa palveluja
Yksi alan harvoista huippukouluttajista on vaasalainen Hannu Maunula. Maunulalla on kokemuksia mm. kamppailulajeista aina 70-luvun puolivälistä saakka.
-Tälle pohjalle oli helppo rakentaa koulutusohjelma joka vastaa mm. virastojen tarpeita. Koulutukseen ei siis liity vain hyökkääjän torjuminen vaan koulutus ulottuu aina fyysiseen työympäristöön saakka: virkailijan pöydällä ei saa olla raskaita esineitä, virkailijalla on oltava aina pakosuunta ja hälytyslaitteet käden ulottuvilla ja sata muuta asiaa, selittää Maunula.
Hangosta Petsamoon
Maunula on sisäasianministeriön hyväksymä järjestyksenvalvonta- ja voimankäytön kouluttaja ja tällä "mandaatilla" hän kiertää turvallisuusalan koulutusta antavia oppilaitoksia välillä Rovaniemi – Imatra.
Tällä hetkellä toiminnan painopiste on Kokkolassa ja Jyväskylässä, missä toteutetaan vartijan ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Järjestyksenvalvonta- ja vartijan voimankäytön sekä uhkatilanne varautumiskoulutuksen ohella Maunula toteuttaa sisäasianministeriön asetuksen mukaista erityistä voimankäyttökoulutusta.
Tämä sisältää ns. yleisen osan, missä läpikäydään mm. väkivaltatilanteiden ennalta tunnistamista ja erilaisten persoonallisuushäiriöiden kohtaamista sekä kaasusumutin, teleskooppipatukka- ja luotiasekoulutuksen.
Luotiasekoulutuksen kohderyhmänä ovat lähinnä henkilösuojeluun ja arvokuljetukseen erikoistuneet vartijat. Näihin kaikkiin sisältyy teoria- ja käytännön kokeet, joiden hyväksytty suoritus oikeuttaa vartijaa kantamaan kyseisiä voimankäyttövälineitä.
-Mitään läpihuutojuttuja nämä kokeet eivät ole: kaikki oppilaat eivät näitä ensimmäisillä kerroilla hyväksytysti suorita, sanoo Maunula.
Yksi työllistäjä on myös vuosittaiset eri vartiointiliikkeille määrätyt pakolliset voimankäytön jatkokoulutustilaisuudet sekä uhkatilanne varautumiskoulutus.
Maunulalle on tullut tutuksi myös suuri osa Vaasan ja lähikuntien ravintoloiden järjestyksenvalvojista kaasusumutinkoulutusten myötä.
Maunula tekee myös järjestyksenvalvontatyötä suuremmissa tapahtumissa. Tällöin tulee esiin sekä järjestyksenvalvonnan toteutuksesta vastaaminen ja johtaminen sekä toiminta ns "Kymppiryhmässä". Tämän ryhmän vastuulla on tilaisuuden fyysisten ongelmatilanteiden hoitaminen.
Maunula sanoo noudattavansa legendaarisen Bruce Leen periaatteita: tutustu mahdiollsimman moneen taitoon, hylkää toimmattomnat tekniikat ja kehitä niitä jotka toimivat.
Hannu Maunula on myös kehittänyt oman kamppailulajin. Laji on nimeltään MilFight. Se on rekisteröity tavaramerkki, joka tulee kehittäjänsä sotilastaustasta: siis Mil yhtäkuin military.
-Harjoittajan osaamistason tunnistaa hihatunnuksesta. Tahtoa kuvaa nyrkki ja tehoa eri värein ilmentävä salama. Tasokokein saavutettavia tasoja on kaikkiaan kolmetoista: seitsemän oppilastason jälkeen on kolme hopeista ja lopulta kolme kultaista tasoa, sanoo Maunula.
Laji kiinnostaa Maunulan mukaan myös naisia ja on kaikille avoin.”Kynnys aloittaa on vain tatamimaton korkuinen.”.
Maunulalla on kokemuta kamppailulajaeista aina seitsemänkymmenluvun puolivälistä. Maunula on toiminut myös puolustusvoimissa paikallisena voimankäytön opettajana. Nykyisen Maunulan päätoimi on voimankäytön kouluttaja yksityisellä turvallisuusalalla.
Kummisetä on Bruce Lee
Maunula sanoo noudattavansa legendaarisen Bruce Leen periaatteita: tutustu mahdiollsimman moneen taitoon, hylkää toimmattomnat tekniikat ja kehitä niitä jotka toimivat. Kukaan ei mainitse "näin ei voi harjoitella” , koska tämä ei kuulu tyylisuuntaan.
-Harjoittelijat ovat tasavertaisia. Kumartelua ei kultturiperintönä harrasteta mutta rehtiys osoiutetaan kättelyllä. Akrobatiaa ei harrasteta, vaan kaikki energia käyetään varsianiseen toimintaan: ihminen oppii näkemällä, kuulemalla ja tekemällä.
-Maunula on pyrkinyt yhdistämään fyysisen harjoittelun kamppailufilosofiaan, jonka kulmakiviä ovat automaatioksi kehittynyt tekniikka ja vastustajan ja kamppalutovereiden arvostus.
-Teknikat juurutetaan runsailla tositosarjoilla siten, että edellisen suorituksen päälle rakennetaan seuraava. Näin kehittyy vähitellen liikieden automaatio, mihin tarvitaan vähintään 10 000 onnistunutta suoritusta.
-Perusliikeiden omaksumisen jälkeen valheellinen onnistumisen tunne kiistetään siten, että vastustaja hyökkää kesken suoritusken vaistonvaraisesti. Eli aina on kyettävä improvisoimaan. Mutt tämä onnistuu vasta kun perusliikket on ymmärretty, selittää Maunula kamppailufilosofiaansa.
-Ilmapiirin tulee olla reilu vaikka harjoittelu on fyysistä, ketään ei ola tarkoitus rampauttaa. Egotrippaajilla ei ole treenitilaa eikä myöskään hitammin kehittyvän halventajalle. Nämä lopettaisivat touhun välittömästi ja suihkun kautta ulos. Tosin heikäläisiä ei ole eiintynyt lainkaan.
– Kehittyminen varmistetaan otteluttyyppisellä harjoittelulla ja apaina raivo pusketaan aina harjoitustyynyihin. Ponti n se, että hihamerkkiä kantavat ovat "kokeneet jotain yhdessä ". vapaaehtoisesti, tiivistää Maunula.
