Related Articles
Taidekodin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi avataan 21.5. kaksi uutta näyttelyä. Vaasalaisen taidemesenaatin, kauppaneuvos Frithjof Tikanojan lahjoitusta Vaasan kaupungille juhlistetaan taidekodin ensimmäisessä kerroksessa. Tikanojan suvun ja perheen taiteilijat suoraan alenevassa polvessa esittäytyvät ryhmänäyttelyssä.
Frithjof Tikanoja (1877–1964) lahjoitti laajan kirja- ja taidekokoelmansa sekä joukon antiikkiesineitä Vaasan kaupungille joulukuussa 1951, jolloin Hovioikeudenpuistikolla sijaitsevaan kotitaloon perustettiin Tikanojan taidekoti. Taidekokoelmaan kuuluu runsaat 1000 taideteosta. Ulkomaisen taiteen kokonaisuudesta suurimman ryhmän muodostavat ranskalaisten taiteilijoiden teokset, joita on 39.
Ranskalaisen taiteen helmiä Tikanojan kokoelmasta
Näyttely Vers la lumière pohjautuu Tikanojan ranskalaisen taiteen kokoelmaan, joka on Suomen mittakaavassa harvinainen kokonaisuus.
Vers la lumière tarkoittaa suomeksi Kohti valoa. Näyttelyn teokset ajoittuvat vaiheeseen, jolloin taiteilijat ryhtyivät hakemaan uusia taiteen ilmaisukeinoja ja lähtivät ateljeestaan työskennelläkseen luonnossa ja arkisten tilanteiden äärellä. Teosten aiheet löytyivät niin maaseudun elämänpiiristä kuin sähkölamppujen valaisemasta huvielämästä.
Frithjof Tikanoja teki merkittävimmät ranskalaisen taiteen hankinnat sata vuotta sitten, vuonna 1921. Hän osti tuolloin Edgar Degas´n kaksi pastellityötä, Henri Matissen ja Jean-Louis Forainin maalaukset sekä sarjan Paul Gauguinin puupiirroksia. Näyttelyssä esitellään nämä teokset sekä joukko muita ranskalaiseen taiteeseen olennaisesti kytkeytyviä Tikanojan kokoelman teoksia. Ne kertovat siitä, kuinka tärkeä maa Ranska oli suomalaisille taiteilijoille.
–Frithjof Tikanoja piti ulkomaisen taiteen teoksia kokoelmansa ”arvollisesti painavimpana osana.” Hänen toiveenaan oli, että myös ne, jotka eivät juurikaan tunne maalaustaidetta, saisivat tutustua teosten kautta kansainväliseen kuvataiteeseen, kertoo kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen.
Teokset vaihtuvat näyttelyn aikana
Vers la lumière -näyttely on esillä taidekodin ensimmäisessä kerroksessa, minne Frithjof Tikanoja halusi jo vuonna 1940 varata tilan kokoelmansa esittelyä varten. Noin puolet Tikanojan hankkimista ranskalaista taidetta edustavista teoksista on toteutettu paperille. Paperipohjaiset teokset ovat herkkiä, joten niitä voidaan kerrallaan pitää esillä vain rajallinen aika.
–Aluksi esitellään Paul Gauguinin kahdeksan vedosta Noa Noa -sarjasta. Tammikuusta 2022 lähtien samassa tilassa esitellään Louis Legrandin grafiikkaa ja kaksi Edgar Degas´n teosta. Myös osa öljyväriteoksista vaihtuu, selventää amanuenssi Kati Lehtinen.
Myös muut vaasalaiset taidekeräilijät hankkivat ranskalaista kuvataidetta kokoelmiinsa. Kesän 2021 aikana Pohjanmaan museon 3. kerroksessa voi tutustua muutamiin Karl Hedmanin ja Alfred Nelinin hankkimiin ranskalaisten taitelijoiden, kuten Henri Toulouse-Lautrecin, Pierre Bonnardin ja Jacques Courtoisin teoksiin.
Tikanojan jälkipolvista tuli taiteilijoita
Kauppaneuvos Frithjof Tikanojan lapsista moni oli taiteellisesti lahjakas. Kuvataiteeseen suuntautunut Varpu Maria Tikanoja (1928–1983) oli perheen lapsista toiseksi nuorin ja hän opiskeli sekä taidehistoriaa että kuvataiteita 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa ja ulkomailla. Myös hänen viidestä lapsestaan moni suuntautui maalaustaiteen ja kuvanveiston pariin.
– Näyttely esittelee perheen ja suvun kuvataiteellista ilmaisua, jonka yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää Varpu Tikanojaa. Hän on näyttelyn suunnitteluvaiheessa paljastunut kaikkien inspiraatioksi ja elämänlähteeksi. Tikanojan perheenjäsenet ovat palanneet kotiin, Varpu teoksillaan lapsuudenkotiinsa ja hänen lapsensa isoisän taiteen täyttämään taidekotiin, kertoo näyttelyn kuraattori, näyttelypäällikkö Maaria Salo.
Osana taidekodin 70-vuotisjuhlavuotta järjestettävä Kotona-näyttely on ennen kaikkea perheen ryhmänäyttely.
Taide yhdisti
Varpu Tikanojan taideopintojen suuntauduttua Italiaan, myös elämäntie sai uuden käänteen. Hän tapasi Milanon Accademia di Belle Arti di Brerassa vuonna 1954 hollantilaisen kuvanveistäjän Arthur Spronkenin (1930–2018). Seuraavana vuonna heistä tuli sekä taiteilijakollegat että aviopari.
Hollannin Beekissä perheeseen syntyi kaikkiaan viisi lasta, joista kolmesta tuli myös taiteilijoita. Caius Spronken (s. 1958) suuntautui kuvanveistoon isänsä tavoin, nuoremmat sisaret Siiri (s. 1960) ja Kore (s. 1968) puolestaan äidin tavoin maalaustaiteeseen. Puolisoiksi taiteilijasisaruksille valikoitui taiteilijoita. Näyttelyssä nähdään puolisoina perheeseen liittyneiden hollantilaisten Ree Martensin (s. 1960) ja Marjori Overdijkin (s. 1969) teoksia.
Näyttelyä varten kootut maalaukset, piirustukset ja veistokset ovat yksityiskokoelmista Hollannista ja Suomesta ja sen vuoksi harvoin yleisön nähtävillä, osa ensimmäistä kertaa. Puutarhan piharakennuksessa on esillä taiteilijapari Koren ja Marjorin yhteistyönä syntynyt moniaistillinen installaatio. Kotona on esillä Tikanojan taidekodissa 21.5.-12.9.2021.
Kumpikin näyttely on Vaasan kaupungin museoiden omaa tuotantoa.
