Palataan hetkeksi nykypäivään
Tässä olen taannoin kirjoittanut ja kirjoitan jatkossakin muisteloita nuoruuteni Vaasasta. Mutta on ihan pakko ottaa kantaa nykypäivää. Eli en ole rasisti, vaikka uskallan olla eri mieltä pakolaispolitiikasta.
Toki meidän pitää ottaa vastaan todelliset hätää kärsivät pakolaiset ja auttaa heitä. Mutta entä sitten ns. elintasopakolaiset, joilla on esim. varaa taksimatkaan Torniosta Turkuun, vain 1 400 euroa. He ovat toisin vain poikkeuksia.
Se minua harmitta, kun esim. 15 miehen ryhmä kertoi uutistoimisto AFP:lle, että Suomeen ei voi jäädä, koska täällä on niin kylmä, kylpyhuoneet ovat likaisia eikä edes vauvoille riitä ruokaa. Mielestäni uskomattomia väitteitä, mutta onneksi em. herrat palasivat Svea-mamman huomaan.
Sitäkin olen miettinyt, että kuinka fyrkka riittää jatkossa, jos pakolaisvirta jatkuu saman suuruisena. Hallitus leikkaa jo nyt esim. kätilöiltä, sairaanhoitajilta ja pienituloisilta kolmivuorotyötä tekeviltä melkoisen siivun palkasta. Ja samaan aikaan suunnitellaan lakia, joka sallii veroparatiiseihin sijoittaneiden varojen palauttamisen ilman rangaistusta. No, voisipa kysyä, kuinka moni esim. markettien kassoista on niihin varojaan sijoittanut?
Eli, mistä löytyy jatkossa hallituksen jo päättämien säästötoimien lisäksi 500-1000 miljoonaa yhä kasvavan pakolaismäärän ylläpitämiseksi? Uskallan epäillä, ettei mistään, vaan me kaikki, niin työssä käyvät kuin eläkeläiset saamme osallistua talkoisiin. Eli vaikkapa siten, että palkka- ja eläketulot putoavat.
Hallituksen tulisi nyt vihdoin myöntää tosiasiat ja ottaa homma hanskaan. Dublinin sopimusta pitäisi kunnioittaa ja palauttaa pakolaiset johonkin niistä maista, mihin ovat alun perin tulleet. Harvoille ensimmäinen EU-maa on Suomi, elleivät ole lentäen tulleet?
Sekin harmittaa, että päävastuu homman hoidosta näkyy olevan vapaaehtoisilla, esim. SPR:llä ja tavallisilla kansalaisilla. ”Herroilla” näyttää olevan aikaa pilkun viilaamiseen mm. siinä, kuinka pakolaiskysymys hallitusohjelmaan taannoin kirjattiin. Tilanne on muuttunut, mutta hallitusohjelman kirjaukset näemmä eivät.
Toivottavasti hallitus löytää oikeat keinot, sillä, kuten alussa sanoin, velvollisuutemme on auttaa todellisia hädässä olevia, sota-alueilta pakenevia. Mutta käsittääkseni ns. turvallisista maista lähteneet pitäisi pika pikaa palauttaa, sillä hädässä oleva ei mielestäni ole yhtä kuin elintasopakolainen, jonka suurin huoli oli Torniossa se, etteivät kännyköiden pre-paid -kortit vaan lopu?
No, tulipa ”purkauduttua”, mutta seuraavalla kerralla palaan taas mukaviin lapsuus- ja nuoruusmuistoihini maamme aurinkoisimmassa kaupungissa.
Seppo Kauppi