16.3.2013 tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Saddam Hussein hallintoineen kaasutti Halabjan kurdikylää Pohjois-Irakissa, jossa lähes 5000 ihmistä, pääasiassa naisia ja lapsia kuoli. Halabjan kaupungin kemikaalikaasutus tapahtui noin viikko ennen Newrozia ( Kurdien uuden vuoden juhla), kirjoitta vaasalainen Šeida Soraui
Milloin Suomi tunnustaa kurdien kansanmurhan?
Tapahtunut kaasutus oli jatkoa vuosien jatkuneelle Irakin kurdien systemaattiselle murhaamiselle, kidutukselle ja sorrolle. Halabjan kaupungin kaasutus oli osa Al-Anfaliksi kutsuttua kampanjaa, joka toteutui vuosina 1986-1989. Kampanjaa johti Saddam Husseinin serkku Ali Hassan Al-Majid toiselta nimeltään "Kemikaali Ali".
Irakin parlamentti on jo tunnustanut tapahtuneen kansanmurhaksi. Myös Norja ja Ruotsi ovat tunnustaneet Al-Anfalin kansanmurhaksi kurdeja vastaan. 28.2.2013 kurdiyhteisö sai tietoonsa, että myös Iso-Britannian parlamentti on tapahtuneen virallisesti tunnustanut kansanmurhaksi. Kurdit ympäri maailma sekä Pohjois-Irakin autonominen alue Irakin Kurdistan ovat pyrkineet saamaan myös EU:n sekä YK:n tunnustukset tapahtuneelle ja samalla saada YK:lta selvyydet siitä, mistä Saddam Hussein sai nämä tuhoisat aseet, jolla sytemaattisesti murhattiin siviilejä.
Kun Pohjoismaat Ruotsi ja Norja ovat tunustaneet tapahtuneen kansanmurhaksi, kysymykseksi jää, milloin Suomi aikoo ihmisoikeuksia kunnioittavana maana tehdä samoin.
Kurdit ovat maailman suurin kansanryhmä ilman omaa valtiota. Kurdeja on pakolaislähtöisinä maailmalla miljoonia ja jokaisen pakolaisuuteen on vaikuttanut jollakin tavalla etninen sorto, kuten omassa tapauksessani. Maailma on tunnustanut jo Ruandan sekä Kosovon hirveät tapahtumat kansanmurhaksi, mutta vieläkään ei ole Al-Anfal-kampanjaa Suomi tunnustanut kansanmurhaksi, puhumattakaan EU:sta tai YK:sta.
Al-Anfalin aikana uskotaan kuolleen jopa 182 000 kurdia, tuhansia kyliä tuhottiin sytemaattisesti ja kokonainen 70 000 hengen kaupunki katosi kartalta hirveiden tekojen seurauksena. Halabjan kemikaalikaasutuksen seurauksena tuhannet eloonjääneet kärsivät nykypäivänäkin erilaisista sairauksista.
Henkisen kä’rsimyksen lisäksi syntyvien lapsien epämuodostuminen on suurta. Ei ole tiettävästi olemassa perusteellista tutkimusta siitä mitä tämä kaasupommitus on aiheuttanut paikallisille asukkaille sekä ympäröivälle luonnolle ja eläimille.
Uskomme, että Suomi on valtio, jossa kunnioitetaan heikommassa asemassa olevien kansojen historiaa. Tunnustus antaisi merkin muille maille, siitä, ettei tapahtunutta voida hyväksyä ja ettei vastaavaa toivota ikinä tapahtuvan millekkään kansalle. Samalla se rohkaisisi muitakin maita tunnustamaan tapahtunut kurdien kansanmurhaksi.
Šeida Soraui