Savipainia sotessa
Kun palataan kahden edellisen hallituksen sote-linjauksiin, muistaisin, että RKP ja kokoomus ajoivat viiden keskuspaikan mallia ja että Vaasan/Pohjanmaan olisi tullut suuntautua Turkuun.
Kieli- ja raaka keskittämispolitiikka olisivat vieneet Pohjanmaan suomenkieliset hoitoasioissa Turkuun asti, jota mallia ainakin minä kauhistelin. Ruotsinkielisille silloin matka tuntui sopivalta.
Kun keskustan maakuntamalli toteutuessaan toisi Seinäjoelle laajan päivystyksen, alkoi Vaasassa ymmärrettävä kuhina ja keskustan syyttely, eihän nyt Seinäjoelle voi sallia tällaista etulyöntiasemaa.
Vaasan/Pohjanmaan tilanne on todestakin ongelmallinen. Jokin erillisratkaisu näyttäisi olevan paras vaihtoehto. Sellainen ei nyt enää tunnu kaikille kelpaavan.
Yhden tai useamman laajan päivystyssairaalan lisääminen tämän hallituksen toimesta kaatunee erityisesti kokoomuksen vaatimuksiin, joita Vaasassa ymmärrettävästi nyt karsastetaan.
Uudistuksen keskeisenä moottorina on toiminut kyseinen puolue, jonka kuntauudistusprojektin osa sote on. Maakunta on suurin piirtein sen kokoinen, kuin mistä radikaaleimmat kuntauudistajat ovat haaveilleet.
Itse ajattelen maakuntamallista niin, että eihän se nimestä ole kiinni. Keskusta voisikin luopua maakunta-nimityksestä ja antaa syntyville sote-kunnille jonkin uuden nimen, jonka kaikki voisivat hyväksyä.
Savipainiasteelle menossa oleva sote-uudistus alkaa olla tiensä päässä, ellei hanketta saada maaliin tämän hallituksen linjauksilla.
Muutoin ja ehkä siitäkin huolimatta Vaasassa alkaa kiireellinen selvitystyö siitä, miksi keskussairaalan kustannukset ovat Suomen keskitasoa huimasti korkeammat.
Edellä mainittujen asioitten valossa keskusta puolustaa maakuntia ja näin myös Vaasaa isomman linssin kautta nähtynä.
Sotessa mikään ei ole varmaa, ennen kuin kaikki on lailla lyöty lukkoon, jos sittenkään.
Perustuslakikortin voimaa ei ole vielä katsottu loppuun, myös uudet vaalit voivat kaiken kääntää taas päälaelleen.
RISTO KUKKO
Vähäkyrö, Vaasa