Saksan kieli pitää pintansa
suomalaisessa yritysviestinnässä
Englannin kielen vahvistaessa asemaansa saksan kieli ei suinkaan ole jäänyt unholaan, vaan sillä on yhä paikkansa suomalaisessa yritysviestinnässä.
Tutkimushankkeessa Yritysviestintä Pohjanmaan ja saksankielisten maiden välillä selvitettiin kielten käyttöä ja merkitystä pohjalaismaakunnissa yrityksissä, joilla on liikesuhteita saksankielisiin maihin. Toukokuussa julkaistussa tutkimusraportissa esitellään hankkeen yhteydessä toteutetun kyselyn tulokset.
– Yritykset käyttävät yhä paljon saksaa silloin kun he ovat yhteydessä saksankielisiin liikekumppaneihinsa, sanoo yliopistonlehtori ja projektin koordinaattori Margit Breckle Vaasan yliopistosta.
Työntekijät kirjoittavat ja lukevat muun muassa saksankielisiä sähköposteja, esitteitä, ohjeita ja sopimuksia. Lisäksi työntekijät puhuvat saksaa esimerkiksi puhelimessa, asiakaspalvelutilanteissa, neuvotteluissa ja erilaisissa tapaamisissa.
Onko saksan kielestä hyötyä työmarkkinoilla?
Kyselyyn vastanneilla henkilöillä oli lähes poikkeuksetta jonkin asteisia saksan kielen taitoja. Toiset kuitenkin hyödyntävät taitojaan enemmän kuin toiset.
– Saksan kielen taitojen ja saksan kielen käytön välillä on nähtävissä selkeä yhteys. Mitä paremmaksi oma saksan kielen taito arvioidaan, sitä enemmän kieltä myös käytetään, ja sama pätee päinvastoin. Vastaajat, jotka arvioivat oman saksan kielen taitonsa vähintään hyväksi, käyttävät sitä usein päivittäin, Breckle selittää.
Työelämässä ei siis välttämättä riitä, että hallitsee pelkät saksan kielen alkeet. Kieltä kannattaisikin opiskella pidemmälle, mikäli siitä haluaa hyötyä työmarkkinoilla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovatkin pitkälti sitä mieltä, että saksan kielen taito parantaa työnsaantimahdollisuuksia heidän toimialallaan eli esimerkiksi teollisuusalalla.
Puolet vastaajista uskoo myös, että saksan kielen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Monikielisyys tärkeässä roolissa
Saksan lisäksi monikielisyydelläkin on tärkeä rooli yritysviestinnässä. Vastaajat eivät suinkaan hallitse vain kotimaisia kieliä, vaan kielitaitoa vastaajilta löytyy useimmiten neljästä, parhaimmillaan jopa kymmenestä kielestä. Vastaajat pystyvät myös hyödyntämään kielitaitoa työssään, sillä työkieliksi ilmoitettiin suomen, ruotsin, englannin ja saksan lisäksi muun muassa venäjä, ranska ja espanja.
Yritykset eivät käytä kieliä ainoastaan ollessaan yhteydessä yrityksen ulkopuolisiin tahoihin, vaan monikielisyys näkyy myös yrityksen sisäisessä viestinnässä.
– Jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä käyttää useampaa kuin yhtä kieltä yrityksen sisällä, kertoo Breckle.
Yleisimpiä kieliä sisäisessä viestinnässä ovat suomi, ruotsi ja englanti, mutta myös saksaa käytetään.
Kysely toteutettiin syksyllä 2015, ja se lähetettiin 145 yritykselle, jotka toimivat Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla tai Etelä-Pohjanmaalla ja joilla on liikesuhteita saksankielisiin maihin. Projektia rahoittivat Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahaston säätiö ja Vaasan Aktiasäätiö.
Breckle, Margit & Rinne, Marleena (2016). Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä.
Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 209.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa:
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-680-7.pdf