Related Articles
Vaasalaisten rakennusmestareien vaiheista on julkaistu yli 300-sivuinen kirja. Keskiössä on viime vuonna 100 vuotta täyttänyt yhdistys, joka on toiminut mestareiden aatteellisena ja ammatillisena kokoajana perustamisestaan asti vuodesta 1908. Kirjan on kirjoittanut ja koonnut Rauno Kaikkonen. Kuvassa myös yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Vessonen. Kuva: Tapani Parkkari
Kirja rakennusmestareiden vaiheista
Rakennusmestareista on havaintoja Vaasassakin jo 1600-luvulta, vaikka heitä ei vielä sillä nimellä kutsuttu. Kokeneet kirkonrakentajat, kirvesmiehet ja muurarimestarit ovat rakennusmestarin edeltäjiä, jotka hallitsivat työnjohdon ja rakentamisen kokonaisuutena. Varsinaisesti ammattikuunnan loi kuitenkin koulutus. Tietä Vaasassa raivasi Teknillinen reaalikoulu 1800-luvun puolivälissä.
Ratkaiseva askel oli Teollisuuskoulun perustaminen 1885. Kouluun kuului rakennusteollisuuden osasto. joka alkoi kouluttaa rakennusmestareita. Näin ammattinimikkeestä tuli virallinen. Tosin alkuvaiheessa rakennusmestareiksi kutsuttiin myös kouluttamattomia, mutta vankan työkokemuksen omaavia työnjohtajia.
Vaasalaisten rakennusmestarien yhdistyspyrkimykset liittyvät valtakunnallisiin tapahtumiin autonomian ajan Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa nuoret rakennusmestarit perustivat aluksi rakennusmestariklubeja. Vaasaan klubi saatiin 1905. Samana vuonna perustettiin valtakunnallinen Suomen Rakennusmestariliitto, joka sysäsi alueellista aktiviteettia eteenpäin.
Lue jatko
Liittyminen Rakennusmestariliiton jäseneksi nousi useita kertoja vaasalaiskokouksissa keskusteluun ja lopulta 1908 perustettiin Suomen Rakennusmestariliiton Vaasan osasto, joka myöhemmin sai nimekseen Vaasan Rakennusmestariyhdistys. Nimen nykyinen muoto on Vaasan Rakennusmestarit ja -Insinöörit AMK.
Yhdistystä perustaessaan rakennusmestareista useimmat olivat nuoria, hiljattain koulusta valmistuneita. Ensimmäinen puheenjohtaja Juho Kurikka oli 36-vuotiaana yksi vanhimmista. Alkuvuosikymmeninä yhdistystoiminta oli nykyistä vaativampaa, koska rakennusmestarien velvollisuuksiin kuului myös työehdoista sopiminen. Näin jatkui aina 1940-luvulle saakka, kunnes edunvalvonta siirtyi työmarkkinayhdistyksille, jotka myös loivat uuden pohjan eri alojen rakennusmestarien järjestäytymiselle. Valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen synty ja työehtosopimukset muuttivat tilanteen nykyistä vastaavaksi.
Nuorista rakennusmestareista, lähes poikkeuksetta yhdistyksen jäsenistä, lähti Vaasassa myös pitkä paikallisten urakoitsijayritysten perinne, Tiettävästi ensimmäinen rakennusliike Suomessa oli vaasalainen 1879 perustettu Juho Myntti Oy. Yritys toimi 1960-luvulle saakka, rakensi 1900-luvun alussa mm. Kauppahallin, Tyttölyseon, Tiklaksen tekstiilitehtaan, 1950-luvulla kirjaston ja Kansallis-Osake-Pankin pankkitalon sekä vielä 1960-luvulla nykyisen Rewell Centerin alkuperäisversion.
Toinen rakentajagigantti oli Rakennusliike A. Hakoranta Ky, jonka tuotanto 1960-90-luvuilla oli poikkeuksellisen mittava. Pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä oli kahden suuren lisäksi lukuisia. Vaasalaisten tiepuolen rakennusmestarien töitä ovat mm. moottoritie, yhdystie sekä Raippaluodon silta. Kaikki esimerkit osoittavat, että kokoluokka rakennusmestarin työssä on usein suuri sekä fyysisiltä mitoiltaan että budjetiltaan. Kirjan on koottu tekstinä ja kuvina valtaosa kohteissa, joissa yhdistyksen jäsen tai jäsenet ovat olleet vaikuttamassa urakoitsijana tai rakennusmestarina.
Kirja on kuvaus pienestä yhdistyksestä, jonka jäsenten aikaansaannokset ova suuria. Mestarit ovat siirtyneet työtavoista toisiin, kivi- ja muurauspohjaisesta rakentamisesta 1950-60 lukujen vaihteen nostureihin ja elementtirakentamiseen sekä nykypäivän monimutkaisiin silta- ja tierakenteiden laskentamenetelmiin. Rakennusmestari ja työmaatkin ovat muuttuneet yksinkertaisemmasta hierarkiasta neuvottelevampaan ja yhteistyöhön nojautuvaan ilmapiiriin. Yhdistys sen sijaan on säilynyt samankaltaisena ja sopeutunut kuhunkin aikaan.
Kirjassa on julkaistu runsaasti vaasalaisten rakennusmestarien kommentteja, näkemyksiä eri vuosikymmeniltä, muistelmia, tarinoita ja henkilökohtaisia kokemuksia rakennuksilta.
Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Raimo Vessonen pitää kaikista teollisuudenhaaroista juuri rakennusteollisuutta kaikkein monipuolisimpana. Vuosikymmenten aikana rakennusautomatiikka on kehittynyt nopeasti.
– Uudet haasteet ja monialaisuus vaativat mestarikunnalta jatkuvaa lisäkoulutusta. Rakennusmestarikoulutuksen lopettaminen 1990-luvulla vei koko elinkeinoelämän kestämättömään tilanteeseen. Pitkän väännön jälkeen koulutus palautettiin 2007. Se osoittautui oikeaksi päätökseksi ja koulutus on saavuttanut jo ensimmäisten vuosien aikana suuren suosion. Vuonna 2007 alkaneen uuden rakennusalan työnjohdon koulutuksen aloituspaikkoja on jopa lisätty työelämän kovan kysynnän takia.
Nuorisoasteen aloituspaikkoja vuodelle 2008 oli noin 210 ja aikuispaikkoja noin 130. Toivottavasti alkanut rakennusalan taantuma ei vähennä rakennusalan kiinnostusta koulutukseen, koska vuotuinen poistuma tällä hetkellä on kuitenkin suurempi kuin uudet aloituspaikat, Vessonen mainitsee.
