Populistien valtaannousu Euroopassa saattaa hajottaa koko Euroopan unionin. Aatteen synkkä historia näyttää unohtuneen.
– Populismi johtaa sivilisaation tuhoon! Näin jyrisi EU:n komission varapuheenjohtaja ja entinen Suomen pääministeri Jyrki Katainen Politico.eu-lehden haastattelussa marraskuussa 2016. Myöhemmin samana päivänä Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
Populismi on pitkään ollut nousussa niin Euroopassa kuin muualla. Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa populistit saattaavat voittaa vuoden 2017 vaalit. Saksassa populistit ovat nousseet lähes tyhjästä merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Unkarissa, Puolassa ja Turkissa populistit ovat jo vallassa.
Iso-Britannian EU-eroa on selitetty pitkälti populismilla. Ja jos äärioikeistolainen populisti Marine Le Pen voittaa keväällä Ranskan presidentinvaalit, on mahdollista, että koko EU hajoaa. Populismin historialliset jäljet, muisto demokratian tuhosta 1930-luvulla on pelottava.
Ja nyt maailman vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi eli Yhdysvaltain presidentiksi on valittu puhdasverinen populisti, Donald Trump.
Miksi populismi sitten on monista niin vaarallista? Ja ennen kaikkea, mitä populismi oikeastaan on?
Näihin kysymyksiin on yrittänyt vastata yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Jan-Werner Müller. Müllerin viime vuonna ilmestynyt kirja, Mitä on populismi? (What is populism?) kuului vuoden puhutuimpiin kirjoihin maailmassa.
Saksalainen, aatehistoriaan laajasti perehtynyt Müller avaa kirjassaan seikkaperäisesti populismin ydintä. Kirja osoittaa, että eri maissa toimivat populistiset liikkeet noudattavat usein hämmästyttävän samaa kaavaa.
Müllerin mukaan populismi ei ole järjestelmällinen oppisuuntaus, mutta se näyttää seuraavan omaa sisäistä logiikkansa. Näyttää myös ilmeiseltä, että populistijohtajat eri puolilla maailmaa ovat hyvin tietoisia siitä, mikä tuo logiikka on. Politiikka on hyvin systemaattista, eikä suinkaan improvisoitua tai kotikutoista.
Tässä jutussa avataan tuota populismin kaavaa.