Related Articles
Pimeän arkkitehti on yhdeksäs romaanini ja sen julkaisu osuu poikkeukselliseen aikaan, jona lähes kaikki kirjallisuustapahtumat ovat siirtyneet verkkoon tai ensi vuodelle.
Kyseessä on omituinen tilanne, joten mikäli pidät Pimeän arkkitehdista, kerro ihmeessä se muillekin! Tee somepäivitys, kirjoita blogiin, vinkkaa pahaa aavistamattomille muukalaisille kauppajonossa (turvaetäisyyden päästä), anna hyvä arvio äänikirjapalveluissa ja muualla, missä sellainen mahdollisuus on tarjolla. Luulen että aika moni kirjailija kiittäisi moisesta toiminnasta tänä erikoisena syksynä.
Pimeän arkkitehdin ytimessä on perigoottilainen idea eli riivattu talo. Vanhan sukukartanon sijaan tässä tarinassa on kuitenkin kyseessä hyvin tavallinen 1960-luvulla rakennettu kerrostalo, sellainen jossa itse asun. Tai oikeastaan se siis on tämä talo, jossa asun.
Päädyin kirjoittamaan lähiympäristöstä ihan syystä. Vaimoni raporttien mukaan tapaan kiivaiden kirjoitusrupeamien aikaan kävellä öisin unissani. Tyypillinen rutiinini kuulemma on, että nousen sängystä, menen eteiseen ja jään tuijottamaan ulko-ovea, ikään kuin sieltä olisi joku tulossa. Niinpä aloin pohtia kysymystä: kuka tai mikä talossamme liikkuu öisin? Vaihtoehtoinen kysymyksenasettelu tietysti kuuluu: kuka on se joka minussa kävelee ja tuijottaa ovea öisin?
Noiden kysymysten välimaastossa on vähintään romaanin kokoinen alue.
Juonitasoltaan Pimeän arkkitehti saattaa olla suoraviivaisin teokseni. Kirjoittaessani pidin löyhänä esikuvana 1960- ja 70-lukujen kauhukirjallisuuden slow burn -klassikoita kuten Ira Levinin Rosemaryn painajainen, Robert Marascon Burnt Offerings, Joan Samsonin The Auctioneer ja tietysti William Peter Blattyn Manaaja.
Romaanin viimeisen version luettuani tajusin, että tarinan nykypäivään liittyvän pintatason alla pyörii myös syvempi arkkityyppinen kuvio, joka syntyi täysin tiedostamattomasti. Toki ymmärsin jo kirjoitusvaiheessa, että romaanin nimen taustalla on ikivanha ja aikakaudesta toiseen toistuva ajatus (Paha Isä), mutta tarinan dynamiikka syntyi vaistomaisesti. Jos lukijoissani on jungilaisittain hurahtaneita, tarkkailkaapa arkkityyppien konstellaatioita. Muut voivat vain keskittyä rauhassa tarinaan.
Syksyn aikana on tulossa muutama Pimeän arkkitehti -aiheinen podcast-vierailu sekä joitakin virtuaalisia esiintymisiä, joten kannattaa pitää silmällä tilejäni myös Instagramissa ja Twitterissä. Nyt vain toivotan omalle romaanilleni hyvää matkaa ja toivon, että se löytää uskollisten lukijoideni lisäksi liudan uusia.
http://markohautala.fi/pimean-arkkitehti-ja-poikkeusolot/
