Mikä yhdistää Luxemburgin, Qatarin ja Belgian? Taitavasti hoidettu korruptio, jota nykyään pidetään hyveenä ja arvostettavana taitolajina. Verojen kiertämisen keinot ja käytännöt ovat moninaiset.
Korruption kärjessä on EU:n merkittävä päättäjähenkilö ja vaikuttaja sekä urheilupuolella Fifa-järjestö.
Harmaan talouden kitkentä Suomessa on näpertelyä. Sinällään tärkeää toki.
Moraalin keskeisin vaikutusalue on kuitenkin politiikka ja poliitikot, valtaapitävät. Valta nojaa verotukseen ja rahavirtojen hallintaan.
Moraali voitaisiin ehkä jaotella seuraaviin asteisiin: moraalittomuus, epämoraali, moraali, valikoiva moraali, ylivertainen moraali (vrt. esim. ekstreemit ismit). Erikseen lisäksi voitaisiin poimia yksilön moraali ja joukon moraali. Siis ehkä etiikka.
Verottamiseen kulminoituu ikään kuin kaikki vallanpitämisen ja hallinnoinnin avaimet. Myös ristiriitaisuudet ja epäloogisuudet kansalaisrasituksen sekä yleisesti omistamisen näkökulmasta. Poliitikot päättävät (mikäli sallimme) yhteisesti tuotetuista verotulojen käytöstä sekä kansallisomaisuudesta eli rakennetusta infrasta ja kaikesta mitä maaperästä ja vesistöistä löytyy – siis yhteisestä. Outoa toisaalta on ajatella, että yksityisesti ”omistetaan” osia kansakunnan maista ja vesistä.
Valtion ( lue poliittisten päättäjien) kaksinais- ja kolminaismoraalin huippua edustaa alkoholin, tupakan sekä polttoaineiden verotus. Alv:n vaikutus pienituloisiin sekä työttömiin on varsinkin suhteellisesti iso rasite. Kuitenkaan tuo ei voisi vähempää kiinnostaa eduskunnassa.
Muutama kommentti vielä omistamisesta ja vastuista:
Onko maa-alueen, maaperän ja vesialueen yksityinen omistaminen loogisesti luontevaa? Omistaa yksityisesti osia maapallosta?
Kun maaperästä louhitaan malmia tai pumpataan esim. öljyä, niin se ei sinne koskaan enää palaudu. Taloudellinen hyöty ulosmitataan yksityisesti, mutta ympäristövaikutukset jaetaan kollektiivisesti.
Sadoilla Pohjois-Amerikan intiaaniheimoilla oli kunnioittava näkemys suhteesta Äiti-maahan ja luontoon, eläimiin. Ajatus maan ja luonnon omistamisesta oli vieras.
Ps. Belgian hallitsijoista 1850-1920 luvuilla Leopold I ja Leopold II edustivat pahinta lajia siirtomaavallan hallinnoinnissa ja ryöstämisessä sekä tappamisissa Belgian Kongossa. Noissa verisissä ja ahneuden tahraamissa loisteliaissa ympäristöissä Brysselissä EU toimii.
Bert Lundström
Vaasa