Vaasalaiset tanssipaikat
Tanssiiko nykynuori enää yleisissä tansseissa? Onko sellaisia enää olemassakaan muuta kuin seniori-ikäisille? Kerro omat tanssimuistosi ja jaa ne meidän muiden kanssa. Pirjo Uddin mainio kuva 60-luvun Järkkäriltä vie aiheeseen. Kuva on otettu 16.3.1963.
1950 luvun alkupuolella oli Hietalahd Villaan vievän kadun oikealla puolella olevassa metsikössä tanssilava johon jokaiseen tanssiin lunastettiin lippu erikseen. Hieman myöhemmin nykyisen tennishallin paikkeile tuli urheiluseurojen yllä pitämä katettu tanssilava. Västervikin tanssilava oli pitkään suosittu, kunnes se järjestyshäiriöiden vuoksi suljettiin. Järjestyshäiriöt aiheauttivat Präntöön ”pahat” pojat.
Kesämaassa oli työväenyhdistysten tanssilava ja Puusaaressa Vaasan Toverien ylläpitämä tanssipaikka. Näihin kuljetukset hoidettiin veneillä jotka lähtivät sisäsatamasta.
Talvisia tanssipaikkoja olivat Työväentalo Pitkälläkadulla. Elva Kirjastokadulla, Kotirannan työväentalo, Palosaaren järjestötalo ja työväentalo Varisselänkadulla. Tekninen koulu oli myös suosittu tanssipaikka.
Hietsku
Erityisen suosittu oli Hietalahden katettu tanssilava. Tanssilavan suosikkiyhtyeitä oli Harry Aaltonen ja sisaruspari Tuula ja Paula. Tyttöjen kotipaikkkakuntaa en tiedä, mutta Harry oli vaasalainen. Hänellä oli Karperössä mökki, jolla kävi joka kesä aina kuolemaansa saakka. Harry oli rumpali.
Nyt on kysymys aikuistentanssipaikoista. Koululaisilla ja opiskelöoijoilla oli omat tanssinsa esimerkiksi lyskalla ja kauppakoarkeakoululla Raastuvankadulla. Monet vaasalaiset muistavat vielä lyskan koululaistanassit ja Kari Uusikylän ”Wild Cat Bluesin.”
Miten tänää?
Minulla on käsitys, että vanhempiväki ja erityisesti suomenruotsalaiset käyvät yhä tansseissa.
Ruotsinkielisen Pohjanmaan tanssipaikat löydät nyt vaasalaisen Henrik Erikssonin asiaan perehtyneeltä nettisivulta.
Vaasalainen Henrik Eriksson on tehnyt nettisivuston, joka tulee jäämään ruotsinkielisen tanssikulttuurin historiaan. ”Henkan” sivusto, http://www.dansiosterbotten.fi kokoaa yhteen ja samaan paikkaan tanssipaikat, tanssikalenterin, orkesterit ja tanssikansan haastattelut.
-Suurin osa tanssin harastajista on keski-ikäisiä suomenruotsalaisia pariskuntia, mutta on joukossa myös sinkkuja sekä kaksikielilisiä ja jopa suomenkielisiä jotka ovat mieltyneet Ruotsista vaikutteita saaneeseen tanssimusiikkiin.
Fagerröstä Emettiin
-Perinteiset nuorisoseurantanssit kattavat Pohjanmaalla alueen, jokaulottuu Fageröstä Närpiön alapuolelta kokkolanseudulle Emettiin
Eteläisimmän ja pohjoisimman tanssipaikan välillä on etäisyttä n. 220 kilometriä, tietää Eriksson.
Kerro missä vaasalainen varttunaeempi väki käy nykyään tanssimassa. Jos olet nuosta ikäluokkaa niin kearro arvioosi nykyisistä tanssipaikoista.