Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Kuninkaallinen Hovioikeus

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Kuninkaallinen Hovioikeus

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776 – 1808

Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775. Kun kuningas Kustaa III teki Suomeen kevätkesällä 1775 kuninkaanmatkan, hän saavuttuaan matkallaan Hämeenlinnaan teki 20.6.1775 muodolliset päätökset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta.

Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin sekä viisi asessoria.

Kesällä 1776 kuningas nimitti presidentiksi revisiosihteeri, vapaaherra Arvid Fredrik Kurckin (41 v).

Hovioikeuden vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776. Kreivi Gustaf Johan Ehrensvärd on yksityiskohtaisissa muistelmissaan kuvannut vihkiäisiä kertomalla, että sellaisia juhlamenoja ei Ruotsissa ollut vietetty sitten Kustaa II Aadolfin päivien. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776.

1.3.1808 ilmoitti presidentti Reuterholm istuntoon kokoontuneelle hovioikeudelle saaneensa Loviisasta viestin, joka kertoi venäläisten joukkojen hyökänneen maahan. Venäläiset joukot tulivat Vaasaankin. Ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet muiden suomalaisten virkamiesten tavoin vannoivat uskollisuudenvalan keisarille, lukuunottamatta kanneviskaali, laamanni Bergvaldia. Hänet vietiin vangittuna Turkuun ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Sittemmin hänet aateloitiin Ruotsissa Wasastjernaksi.

Hovioikeus joutui sodan jalkoihin kesällä 1808, kun suomalaiset ja ruotsalaiset joukot etenivät vallaten takaisin menettämiään alueita. Vaasassa alkoi ryöstely, jolla ei ole muuta vastinetta 1808-1809 vuosien sodan historiassa. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat hovioikeuteenkin surmaten vahtimestari Abraham Wilénin ja uhaten presidentti Reuterholmia, joka kuitenkin säilyi hengissä puolison sydäntäsärkevien rukousten ansiosta. Presidentin kultaesineet ryöstettiin ja rinnuksilla ollut rintatähti repäistiin. Tämän jälkeen presidentti Reuterholm siirtyi maatiloilleen etelään, eikä enää palannut hoitamaan virkaansa.

25.8.1808 Kuninkaallisesta Vaasan hovioikeudesta tuli Keisarillinen Vaasan hovioikeus. Kreivi Buxhoevdenin käsky ”21. päivänä lokakuuta määräämäni Keisarillisen Vaasan Hovioikeuden jäsenet ryhtykööt hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla viipymättä toteuttamaan käskyäni”. Vähin erin palasivat pakosalle lähteneet jäsenet hoitamaan virkaansa.

Lue lisää

https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/historiaa.html

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa