Related Articles
Artikkeli on lyhennelmä Seija Hakolan toimittamasta Apteekin aika -kirjasta, joka julkaistaan apteekin vuosipäivänä 13. lokakuuta 2005.
Apteekin perustamista edelsi 40-vuotinen taistelu monopolia vastaan, sillä toisen apteekin saamisesta Vaasaan kehkeytyi kova kamppailu. Ensimmäisen apteekin kolmas apteekkari Johan Lindebäck sai hoitaa apteekkiaan kaikessa rauhassa aina 1840-luvulle. Silloin alkoi ilmestyä virkaveljiä, jotka halusivat perustaa kaupunkiin toisen apteekin. Lindebäck piti kuitenkin kortit käsissään ja toisen apteekin toimilupaa Vaasaan saatiin odotella.
Vaasan palon jälkeen alkoi keskustelu kaupungin siirtämisestä Klemetsönniemeen ja apteekkari Herman Lindebäck velvoitettiin siirtämään apteekkinsa uuteen Nikolainkaupunkiin. Senaatti myönsi viimein tammikuussa 1884 proviisori ja farmasian maisteri Karl Fredrik Mandelinille oikeuden perustaa kaupunkiin toisen apteekin.
Mandelinin apteekki avattiin 13. lokakuuta 1885 Kauppapuistikko 9:ssä. Tuolloin Nikolainkaupungissa ei ollut vielä sähköjä. Kaduilla paloivat öljylamput ja kodeissa paljolti kynttilät. Lääkkeitä sekoitettiin ja myytiin apteekissakin öljylampun valossa.
Vanhin apteekissa säilynyt asiakirja on 16. tammikuuta 1898 päivätty jäljennös kirjeestä lääkintöhallitukselle, jossa apteekkari Mandelin ilmoittaa, että reseptien määrä vuonna 1897 oli 15051. Toisen apteekin tarve näkyi heti reseptiluvussa. Nikolainkaupungin asukasluku oli tuolloin noin 13000 henkeä, ja apteekin asiakasmäärä moninkertaistui maaseudulta tulleiden lääkkeiden tarvitsijoiden myötä.Apteekkarit kokoontuivat ideoimaan
Pohjanmaan apteekkarit ovat kokoontuneet pohtimaan alan kysymyksiä jo 1900-luvun alussa. Todisteena tästä on helmikuulta 1904 säilynyt pöytäkirja, jonka mukaan 12 apteekkaria keskusteli ”tippojen” hinnoittelusta päättäen samalla yhteisistä tavaraostoista.
Syyskuussa 1911 toisen apteekin apteekkari, fil.tri Edvard Keto ehdotti, että suunniteltaisiin kopioita ulkomaisista käsikauppavalmisteista yhteisesti kaikille apteekeille. Idea apteekkien omista valmisteista alkoi kypsyä.
Apteekkareiden kokoukset olivat vapaamuotoisia. Osallistuminen ei ollut aina helppoa, koska apteekkeja jouduttiin pitämään auki 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta yhteishenki oli hyvä ja kokoukset päättyivät hilpeään yhdessäolo.
Lue lisää:
http://www.apteekit.org/vaasankeskusapteekki/index.php?k=113521
